Ikääntyvien toimintakyvyn luokitus

Heippa,

On paljon keskusteltu ja kiistelty siitä, miten ikäihmisiä valitaan eri hoitopaikkoihin ja miten he saavat erilaisia etuuksia.Aikaisemmin hoitolaitosten johtajat ja myös lääkärit tekivät omien kriteeriensä perusteella valintoja. Lopulta noin parikymmentä vuotta sitten Turun terveysvirastossa kehitettiin nykyisinkin käytössä oleva RAVA-indeksi, josta kiistellään. V. 2002 Helsingin kaupungin vanhuspalvelut järjesti RAVA-indeksistä tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin RAVA-indeksi kohdentaa palveluita asiakkaille. Tuloksena oli, että RAVA toimii parhaiten raskashoitoisemmassa päässä, eniten parantamista on indeksin välillä 2,5-2,99 ja kohtuullisen hyvin RAVA toimi omaishoitotuen maksusssa etenkin raskaimmassa päässä. RAVA ei mittaa IADL-toimintoja (instrumental activities of daily living) eli esim. kontakteja ympäristöön. RAVA:n etu on nopea arvio - tottunut hoitaja tekee sen minuutissa. RAVA:n kilpailija on RAI-järjestelmä, missä yli 300 kysymyksen avulla mitataan laajemmin hoitoisuutta, on parempi, mutta ei ole saavuttanut tuotantokäyttöä vaivalloisuutensa vuoksi.

Joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukaista käyttää myös TOIMIVA-testiä tai FIM-toimintakykymittaria, kun kyseessä on vain tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan mittaaminen.

Johtopäätökset: Toimintakykytestien käyttö erilaisissa valinnoissa vaatii poliittisen päätöksen ja Keravalla on päätetty käyttää RAVA-indeksiä apuna. Lopulliset valinnat suorittaa SAS-ryhmä (selvitä-arvioi-suorita), missä pyritään moniammatillisesti paikkaamaan myös RAVA-indeksin puutteet ja tuomaan inhimilliset seikat mukaan prosessiin.