Ikäihmisten laitoshoito/tuettu hoito

Heippa,

Kun omat voimavarat eivät riitä, niin ensimmäisenä tulee apuun kotihoito ja kotisairaanhoito, joissa tarveharkinta on ao-yksiköiden esimiehillä ja se on tarkoituksellisesti väljää. Yleisenä vanhuspoliittisena tavoitteena on pidetty sitä, että vähintään 90% kunnan 75-vuotta täyttäneistä asukkaista asuu kotona tai kotipalvelujen piirissä.

Avohoito, päiväsairaalahoito, viikko-osastohoito ja laitoshoito ovat jatkumo, missä rajanveto voi olla jopa päivittäistä. Näitä ylläpitää yleensä julkinen sektori. Jokainen voi itse arvioida, mihin jatkumon osaan kuuluu palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Näitä ylläpitää tavallisimmin yksityissektori. Ikäihmisillä on paljon valintamahdollisuuksia, mikäli myös maksuvalmiutta löytyy.

Merkittävin avuntarpeeseen johtava sairaus on dementia. Seuraavina ovat akuutteina tulevat lonkkamurtumat ja aivohalvaukset.

Sairauksista selviämisen kannalta ovat ratkaisevia asumismuoto (yksin vai läheisen kanssa), muistitoiminnot, liikuntakyky, kotihoitopalveluiden riittävyys, läheishoitajan jaksaminen ja oma tahto. Lisäksi on käytännössä todettu, että laitospaikkojen määräkin vaikuttaa olennaisesti laitossijoituksiin, kun kynnys laskee.

Keravalla on hyvät edellytykset hoitaa ikääntyvä väestönsä lähivuosina, mutta ensi vuosikymmentä varten tarvitsemme väestöennusteisiin pohjautuvan suunnitelman, jonka tekeminen pitää aloittaa jo ensi vuonna vastuutetun virkamiestyöryhmän voimin.