Ensihoito

Hyvää päivää,

Tarkastelen tänään ensihoidon ajankohtaisia asioita. Kiinnostuin ensihoidosta jo 1970-luvulla ja toimin 1979-95 Keravan ensihoidon vastuulääkärinä sekä vuosina 1995-2005 Vantaa ensihoidon vastuulääkärinä. Tällä hetkellä olen Keski-Uusimaan pelastuslaitoksen (Järvenpää-Kerava-Mäntsälä-Nurmijärvi-Pornainen-Tuusula-Vantaa) johtokunnan varajäsen. Seuraan ajantasaisesti ensihoidon kehitystä.

Ensihoito on kehittynyt aikaisemmasta "happea ja hanaa"-periaatteesta huimasti 3 viime vuosikymmenen aikana. Alueellamme toimii tällä hetkellä 4-portainen ensihoitojärjestelmä: I ensivaste (nopein paikalle saapuva ensihoidon alkutoimet omaava yksikkö, voi olla paloyksikkökin, jossa on osaava henkilöstö), II perustaso (tavallinen ambulanssi, jossa on 2 osaavaa sairaankuljettajaa, usein intubaatiovalmius, on useimmiten myös ensivasteena), III hoitotasoinen yksikkö (pystyy intubaation lisäksi myös suonensisäiseen lääkitykseen ja ylipäänsä korkeatasoiseen ensihoitoon) ja IV Medi-Heli (tuo paikalle tehohoitolääkärin välineineen). Vaikuttaa monimutkaiselta, mutta alueemme Hätäkeskus (Keravalla Heikkilänmäen kalliosalissa) osaa tuota "balettia" pyörittää ja itse toimijatkin ovat rutinoituneita ja yhteydessä toisiinsa viranomaisverkon (Virve-verkko) välityksellä. Yksityisen sairaankuljetuksen ambulanssiyksiköt ovat valtaosaltaan perustason yksiköitä, mutta myös hoitotasoiset yksityiset yksiköt ovat tulossa. VPK-toiminta on alueellamme tarpeellista, mutta nopeisiin ensilähtöihin sen yksiköt eivät pysty kuin satunnaisesti.

Pelastuslaitoksen kalustoa ja miehistöä on jaettu alueelle riskianalyysin perusteella, missä asutuskeskukset korostuvat runsaasti tehtäviä tuottavina. Kerava on yksi erityinen riskialue.
Pelastuslaitoksella on ollut tavoitteena ehtiä hätätilanteisiin ensimmäisellä ammattitaitoisella yksiköllä 6 minuutissa, mikä on kansainvälisestikin tarkastellen korkea taso, koska siinä ajasssa esim. sydänpysähdys- tai verenvuotoshokkipotilaallakin on vielä toivoa. Jokainen minuutti lisää vähentää henkiinjäämistoivoa noin 10 prosentilla ja lisäksi aivojen vammautumisriski kasvaa merkittävästi. Hoitotasoisen yksikön tavoite saavuttaa kohde on 12 minuuttia ja tällä hetkellä pelastuslaitos satsaa kevyisiin, hyvin koulutettuihin yksiköihin, joita koko alueella olisi 4 kappaletta. Tärkeänä erikseen hälytettävänä yksikkönä vaikeisiin tilanteisiin on Hki-Vantaan lentoasemalta hälytettävä Medi-Heli.

Ministeriössä pohditaan parhaillaan ensihoidon järjestämistä. Näyttää siltä, että alunperin Helsingin ja Vantaan luoma nykyinen malli on vahvoilla myös tulevaisuuden toimintamalliksi. Rahoituskysymykset ovat mietintämyssyssä, koska ensihoidosta on tullut laadun paranemisen myötä kalliimpaa.

Johtopäätöksiä:
6 minuutin ensivasteaikaa on arvosteltu, mutta henkilökohtaisesti pidän kiinni siitä. Meillä ei ole mitään järkeä tinkiä tuosta tasosta, ainoastaan pyrkiä siihen vielä paremmin, kun nyt onnistumme noin 70-prosenttisesti. Tarvitsemme Keravalla 2 nopeaan ensivasteeseen pystyvää yksikköä ainakin klo 6-24-välisenä aikana. Lisäksi Keravan tulee miettiä kevyen hoitotasoisen yksikön sijoittamista nykyisestä sijaintipaikastaan Järvenpäästä lähemmäksi Keravan keskustaa (jopa sellaisen yksikön perustaminen rakennettavalle Kerava-Tuusula-paloasemalle on perusteltua). Medi-Helin toiminta pitää turvata.

P.S. Vaikka teemana on ollut ensihoito, niin mainittakoon muusta pelastuksesta se, että ensivasteaikana 6 minuuttia on "höökillekin" (ensimmäisenä tulipaloihin syöksyvä sammutusyksikkö) hyvä tavoite Keravalla.