Perusterveydenhuollosta Keravalla

Hei,

Olen pohtinut perusterveydenhuollon tilaa olen huolissani monista asioista. Niihin tulisi saada korjausta...

- lääkäreiden vastaanottoajat ovat vuosi vuodelta vähentyneet, vaikka lääkäreitäkin on enemmän. Kehitys ei mitenkään voi olla edullista, koska vastaanotto on terveydenhuollon perusjalka. Tästä kuule eniten valituksia kansalaisten keskuudessa. Asia koskee myös hammashuoltoa, jossa hoitotakuustakin on pian vaikea pitää kiinni.

- kouluterveydenhuolto on huolestuttanut allekirjoittanutta jo yli 10 vuotta. Toki se on mielletty vaikeaksi, koska ongelmana ovat usein mielialahäiriöt. Asiaan tulee pureutua ja olen ehdottanutkin jo pitkään Kva-Jpää-Tla yhteisen nuorisopsykiatrin virkaa/tointa.

- neuvolatyötä tulee jatkuvasti kehittää ja pitää yllä. Lasten-, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan työssä onkin onnistuttu paremmin kuin kouluterveydenhuollossa. Pitää kuitenkin kysyä ao terveydenhoitajilta kehittämistarpeista.

- työterveyshuollon asioita tulee pohtia, vaikka muodostettaisiinkin yhteinen työterveysyksikkö naapurikuntien kanssa. Keravalaisten työntekijöiden vastaanottotoiminta tapahtuu kuitenkin käsitykseni mukaan pääosin Keravan terveyskeskuksessa.

- joudumme miettimään vuodeosastojemme kykyä vastaanottaa erikoissairaanhoidon potilaita aikaisempaan varhaisemmassa vaiheessa. Sakkopäiviä ei kenelläkään ole varaa maksaa.

- Keravalla on erinomaiset edellytykset toimia geriatrisen toiminnan keskiössä, koska meillä on osastomme 3, jota tulee kehittää koko ajan. Geriatrinen kuntoutustoiminta kannattaa ja säästää hoitopäiväaikoja.

- geriatrisen työn, kotisairaanhoidon ja kotihoidon yhteistyön sujuvuudesta tulee keskustella. Omaishoidon kysymyksiin pitää paneutua. RAVA-indeksin puutteet pitää korjata terveellä maalaisjärjellä.

- päivystystoiminnan ongelmiin tulee pureutua. Se vaatii ns. 1-7 pv-vastaanottoaikoja ja ylipäätään enemmän vastaanottoaikoja.

Tässä alustavaa listaa asioista, joita joudumme ja meidän kannattaa pohtia.

Terveisin, Markku Kopra

Ajankohtaista

Moikka,

Vietin viime viikonlopun Auttissa, tosin vain pe-illasta klo 18 su-aamuun klo 10. Lopun aikaa matkustin. Teimme valmisteluja talven varalle ja seurustelimme kyläläisten kanssa. Hirvenkaato oli siellä pinnalla ja 59 hirven kaato oli jo tehty -1 lupa jäljellä.

Taantumasta en Lapissa puhunut, mutta kyllähän tuo kansaammekin ainakin pari tulevaa vuotta kouraisee. Lähes kaikki yritystoiminta hiljenee ja Keravallakin on investoinneissa yli 50 miljoonan euron käppi. Ennen kuntavaaleja ei lisälaskuja kansalaisille uskalleta työntää, mutta vaalien jälkeen "rävähtää".

Olen tämän viikon HYKS:n kustannuksella allergiakoulutuksessa Helsingin Iho- ja Allergiasairaalassa, missä annetaan rautaisannos keuhko-, iho- ja korva-alueilla työskenteleville. Tosi hyvä kurssi. Kovin ponnistus on aamu- ja iltapäiväruuhkaan joutuminen.

Monilla erikoisaloilla on potilaita, joita siirretään perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon (se on potilaankin edun mukaista). Olen huolestunut tulevaisuuden hoitoketjusta nimenomaan erikoissairaanhoidosta avohoitoon. Sieltä on tulossa ns. raskashoitoisia potilaita varsin paljon fraasilla "oman lääkärin jatkohoitoon". Kysyn vain, missä se oma lääkäri jokaiselle on?

Edellisessä kappaleessa oleva kysymys vaatii mm. lisää lääkärien vastaanottoaikoja, mutta tänään kuulimme uutisista niiden vähentyneen. Mihin olemme menosssa? Kaikilla ei ole mahdollisuuksia hankkia palveluita yksityissektorilta eikä se kaikkien sairausryhmien kohdalla ole mielekästäkään/mahdollista (viittaan tässä useita pitkäaikaissairauksia sairastaviin).

Tämän taantuman ajassa voin luvata vain, että puolustan työtätekevää ihmistä (oli sitten duunari tai pk-yrittäjä) ja pyrin etsimään keinoja taantuman voittamiseen.

Markku Kopra, 180

Lappiin

Hei,

Olen tyytyväinen, kun on mahdollisuus huomenna heti klo 6 lähteä Lappiin. Tuossa Jyväskylän korkeudella tuntuu kuin olisi ulkomailla, puhumattakaan tilanteesta perillä. Kemijoki ja Autti kutsuu.

Olen aikoinaan matkustellut paljon etelässä, plakkarissa on paljon matkoja eri kohteisiin. Varsin usein poikani Olli oli myös mukana seurana ja asia toimi.

Ja sitten vähän politiikkaa:
- Olen ihmisten perusturvan puolella.
- Olen terveyskeskuspalvelujen parantamisen puolella.
- Olen kiinnostunut geriatrian kehittämisestä Keravalla.
- Olen ensihoidon kehittämisen ja Medi-Helin puolella.
- Olen koulujen järkevien luokkakokojen (25 tai vähemmän)perusopetuksessa puolella.
- Sotaveteraanit ovat erityisen huomioni kohde.
- Liikunta ja urheilu on lähellä sydäntäni.
- Keravalainen kulttuuri tarvitsee toimitiloja.

Markku Kopra

Finanssikriisi

Heippa!

Kansainvälinen finanssikriisi, joka alkoi hiipimällä jo pari vuotta sitten Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden hiljenemisellä, on johtanut siihen, että USA:ssa suurimpia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä on ns. kansallistettu (aiempi sanonta kuului: sosialisoitu) ja on perustettu valtava roskapankki hoitamaan tätä kokonaisuutta.

Kysymys kuuluu, että jääkö tämä tähän. Nyt jo Euroopassa reagoitiin ja varaudutaan pahimpaankin - onneksi! Kukaan ei osaa sanoa, milloin varsinainen nousukausi taas alkaa.

Toki nousukausi alkaa, kunhan on kärsivällisyyttä. Suomen viime 90-luvun alun lama kesti jotakuinkin 3-4 vuotta, syvin kuoppa taisi olla vuosina 1992-93. Toipuminen oli hidasta alkuun, kun työttömyys nousi yli puolen miljoonan suomalaisen.

En väitä, että olemme menossa samanlaiseen lamaan kuin noin 15 vuotta sitten, koska suomalaiset ovat olleet vanhat ajat muistaen nyt varovaisempia ja sanoisinko viisaampia.

Keski-Uudellamaalla tilanne konkretisoituu alkuun pahimmin sijoitustoiminnassa ja sitä seuraa rakennustoiminnan taantuminen, mistä taas seuraa siihen sidoksissa olevien tavarantoimittajien vaikeudet jne... Työttömyyttä tulee ja aika näyttää, kompensoiko Suomen eräiden alojen työvoimapula sitä.

Esipuheeni olen laatinut siksi, että ajoissa mietittäisiin pelastuskeinoja laajalla sektorilla: nyt on elettävä "suu säkkiä myöten" - valitettavasti. Toivon finanssihäiriön olevan tilapäisen, mutta oman elämänkokemukseni mukaan elämme ainakin seuraavat 2-3 vuotta varsin paljon tiukemmilla taloudellisilla ehdoilla kuin viime vuosina on totuttu.

Toivon kansalaisille kaikkea hyvää ja jaksamista tämän hankalan kauden yli. Kyllä se aikanaan voitetaan.

Markku Kopra

Omat vaaliteesini

Hyvät keravalaiset,

Toimittuani nyt vuodesta 2005 Keravan kaupunginvaltuustossa, Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan varajäsenenä olen tutustunut monenlaisten kunta-asioiden hoitoon ja muodostanut niistä mielipiteitä yhdessä oman sosiaalidemokraattisen ryhmäni ja myös muiden poliittisten ryhmien ja yksittäisten valtuutettujen kanssa. Tämä 4 vuoden rupeama on ollut työntäyteinen (esim. yhteen sos@terv.lautakunnan kokoukseen valmistautuminen vie aikaa 2-4 tuntia), mielenkiintoinen ja antoisa.

Kuntapolitiikassa varsinainen puoluepolitikointi on vähäisempää kuin valtakunnan politiikassa. Enemmän merkitsevät itse asiat ja se, mikä on kunkin valtuutetun näkökulma niihin. Oma näkökulmani on työtätekevän ihmisen näkökulma, koska taustani on työläisperhe. Olen kokenut tärkeäksi asiaksi olla pienen ihmisen puolella, oli hän sitten lapsi/nuori, palkkatyöläinen, pk-yrittäjä tai eläkeläinen. Näin ollen koen hyvin suureksi ongelmaksi sen, että kansalaisten tuloerot ovat viime vuosina jatkuvasti lisääntyneet ja yhä useampi kansalainen voi pahoin. Sairaudetkin kasaantuvat tutkimustenkin mukaan tähän pahoinvoivaan väestöosaan. Asia pitäisi pystyä korjaamaan.

Talousnäkymät ovat tällä hetkellä varsin synkät. Joudumme Keravallakin kamppailemaan palvelutasomme säilyttämiseksi. Parhaillaan keskustelemme vuoden 2009 budjetista, mihin olemme kaupungin johdolta saaneet erittäin tiukan raamin. Joudumme priorisoimaan. Esitänkin asioita, joita itse pidän tärkeänä. Samalla muistutan, että parhaiten tunnen sosiaali- ja terveystoimen, joka edustaakin noin puolta koko budjetista.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymisen ja syrjäytymisen estämisen tulisi olla keskiössä lähiajan toiminnassa. On parannettava kouluterveydenhuollon mahdollisuuksia, pidettävä luokkakoot järkevän suuruisina (25 tai alle), satsattava mielenterveystyöhön palkkaamalla Kerava-Tuusula-Järvenpään yhteinen nuorisopsykiatri, rakennettava edullisia vuokra-asuntoja nuorille, erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevia lapsia ja lapsiperheitä pitää auttaa jne... Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii paljon työtä, sillä mikään niistä ei ole vielä konkretisoituna.

Kansansairauksien ennaltaehkäisyssä sosiaali- ja terveystoimen on yhdessä liikuntatoimen, urheiluseurojen ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa kehitettävä toimia liikunnan lisäämiseksi ja lihomisen estämiseksi. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. Maauimalan kunnostuksen pitää tapahtua seuraavan valtuustokauden aikana.

Sairausvastaanottotoiminnassa on Keravalla tärkeää jatkaa ns. solumallia. Kaikkien olemassaolevien lääkäri-potilas-suhteiden jatkuminen pitää turvata. Hoitotakuulain (2007) mukaiset vähimmäisajat tulee vähintään täyttää: päivystystapaukset hoidetaan heti, potilaan hoidon arvion tulee toteutua terveyskeskuksessa tarvittaessa 3 arkipäivän kuluessa ja kiireettömän vastaanottokäynnin 3 kuukauden sisällä. On huomattava, että esitetyt ajat ovat maksimiaikoja kohtuuden nimissä vastaanotolle on päästävä joustavammin. Hoitoketjujen erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen ja päinvastoin pitää olla kunnossa. En kannata väestövastuujärjestelmästä luopumista Keravalla tällä hetkellä.

Terveyskeskuksen nykyisten tilojen pitää olla täydessä laajuudessaan potilaiden palveluun tarkoitettuja ja terveyspuiston alueelle pitää rakentaa erillinen hallintorakennus, missä voi olla myös sosiaalityöntekijöiden ja hammashoidon tiloja.
Geriatrisen toiminnan käynnistyminen asiaankuuluvassa laajuudessaan Keravalla vaatii erityistyötekijöille (nyt jo tuleville vuosille suunnitellut diabeteshoitaja, fysioterapeutti, toinen psykologi, toimintaterapeutti jne...) tiloja potilaidensa välittömässä läheisyydessä.

Sosiaalisen ja toimeentuloon liittyvän hyvinvoinnin tukemiseen monipuolisin ja vaikuttavin keinoin on kiinnitetty erityistä huomiota ensi vuonna, kun on suunniteltu uusi toimintaterapeutin vakanssi aikuis-, vanhus- ja vammaistyöhön, lisärahoitusta lastensuojeluun, lastensuojelun laitoshoidon ostopalveluihin, sosiaaliseen asumispalveluun, kehitysvammaisten asumispalveluihin ja avohoitopalveluihin sekä vammaispalvelun kuljetuspalveluihin. Useat lisäykset ovat lakisääteisiä ja näistä on konkreettinen esityskin - tosin budjettikeskusteluissa.

Ikäihmisten kotona asumisen tuki ja tehokas palveluohjaus on yksi painopistealue, mutta siihen ei ole esitetty sen painoarvon mukaista lisäystä ainakaan toistaiseksi. Mielestäni asia tulisi vielä jatkoneuvotteluissa korjata.

Erikoissairaanhoidon Keravan psykiatrisen poliklinikan resurssipulaan pitää paneutua ja järjestää keskustelut erikoissairaanhoidon kanssa asian korjaamiseksi.

Edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen Keravalle on sitä akuutimpaa, mitä hankalammaksi nykyinen rahoituskriisi jatkuu. Jo nyt näyttää siltä, että tilanne jatkuu vaikeana pitkään.

Ensihoidossa on Keravalla pidettävä kiinni 6 minuutin vasteaikaminimistä elottoman saavuttamisessa, asuntopaloissa ja muissa hätätilanteissa. Medi-Helin toimintaedellytyksiä pitää tukea.

Tässä eräitä lähiajan tavoitteita, joita olen valmis ajamaan ja/tai puolustamaan.

Markku Kopra

Omaishoitaja

Tsaukki,

Katsoin juuri TV1:n vaalizoom-ohjelman ja sitä haluan kommentoida hieman...

2.12.2005 vahvistettiin omaishoidon tuen toteuttamisesta laki (kts. www.finlex.fi), jossa:
- 1§ lain tarkoitus
- 2§ määritelmät
- 3§ tuen myöntämisen edellytykset
- 4§ omaishoitajalle järjestettävä apu
- 5§ hoitopalkkio (vähintään 300 euroa kuukaudessa)
- 6§ hoitopalkkion määrän tarkistaminen
- 7§ hoito- ja palvelusuunnitelma
- 8§ omaishoitosopimus
- 9§ omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen
- 10§ omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutus
- 11§ palvelujen järjestäjä (kunta)
- 12§ muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely
- 13§ voimaantulo (1.1.2006)

3.11.2006 muutetiin em. lakia siten, että tarkennettiin omaishoitajalle järjestettävää vapaata ja tarkistettiin hoitopalkkiota.

Tänään esitetyssä ohjelmassa ei ollut mainintaakaan em. asioista ja se oli mielestäni pelkkä vaalibluffi. Kansanedustajat Kasvi ja Oinonen eivät ole tehneet eduskunnassa mitään lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Ohjelmassa he vain voivottelivat - erityisesti hallituspuolueen edustaja Kasvi olisi voinut tuoda esille sen, miksi hallitus ei ole tehnyt omaishoidontuki-asialle paljoakaan.

Koko lain perusongelma on se, että HOIDETTAVAA EI OLE MÄÄRITELTY riittävällä tavalla ja se tekee laista yleisluontoisen ja tyhjän sanan. Kunnat ovat vaihtelevasti tulkinneet lakia ja esim. Keravalla tulkinnassa käytetään ns. RAVA-indeksiä ja kriteeritaso on varsin tiukka.

Omaishoito on kunnalle AINA kannattavaa verrattuna muihin vaihtoehtoihin (erilaiset muut kotiapu- ja laitoshoitokeinot). Toki siinäkin pitää olla kriteerit, jotka pitäisi jättää moniammatillisen SAS-työryhmän (selvitä-arvioi-sijoita) vapaammin harkittavaksi. Toki taloudellisia resursseja SAS-ryhmän käyttöön pitää ohjata enemmän ja SAS-ryhmä on vastuussa niiden käytöstä sos&terv.lautakunnan kautta kaupungin korkeimmille päättäville elimille.

Kouluterveydenhuolto

Hei,

Tänään, Aleksis Kiven päivänä, koululaisille ilmainen kouluruokailu täytti 60 vuotta.
Kävin itsekin Sompion yläasteella lounastamassa sen kunniaksi ja totesin ruoan olevan hyvää.

Kouluterveydenhuollolla ei ole mennyt yhtä hyvin. Alkuun sitä rakennettiin 1970-luvulla ja päästiin varsin vakiintuneeseen järjestelmään 1980-luvulla. 1990-luvun lama puri tähänkin työhön ja väestövastuun aikakaudella lääkäreitä on ollut vaikea saada innostumaan yleensäkään ennaltaehkäisevästä työstä, kun sairausvastaanottotoimintaa ja sen sujumista korostettiin sekä jopa palkkausjärjestelmälläkin tuettiin. Itse toimin koululääkärinä 1980-luvulla Keravan ammattikoulun koululääkärinä ja myöhemmin 1990-luvulla jonkin aikaa Viron koulun ala-asteella.

Kouluterveydenhuollon tehtäväkenttä on hyvin määritelty. Kulmakiviä ovat sairauksien ja toimintahäiriöiden ehkäisy, oppilaskohtaiset terveystarkastukset seulontatutkimuksineen, terveyskasvatus ja kouluyhteisön ja -ympäristön terveydellisten olojen ja ihmissuhteiden seuranta ja edistäminen. Kovia haasteita.

Terveystarkatuksia koululääkärin tulee tehdä ala-asteen 1. ja 5. luokalla, yläasteen 8. luokalla ja lukion ja ammattioppilaitoksen 1. ja 2. luokalla. LISÄKSI tulee tehdä YLIMÄÄRÄINEN lääkärintarkastus , mikäli oppilas on ollut pitkään tai usein poissa koulusta, oppilas on muuttanut toiselta paikkakunnalta, tarvittaessa ammatinvalintaa varten, pitkäaikaissairaille ja vammaisille, tunnistetuille riskioppilaille ja ennen oppilaan siirtoa erityiskouluun.

Kouluterveydenhuollon yhteistyötä koulukuraattorien, opettajien ja oppilaiden vanhempien kanssa pitää lisätä.

Ylimääräisen tarkastuksen ja huomion indikaatioita oli esim. Jokelan koulusurmaajan, Keravan puukottajan ja Kauhajoen koulusurmaajan kohdalla. En voi väittää, että tapahtumia olisi voitu estää, mutta hyvin toimivan kouluterveydenhuollon oloissa riskioppilaat saavat enemmän huomiota.

Haluan muistuttaa, että ongelmiin tulisi puuttua myös kotona perheen piirissä ja esim. hankaluuksien ilmaantuesssa päiväkodeissa/perhepäivähoitopaikoissa.

Kuntien lupaukset koulukuraattorien ja koulupsykologien lisäämisestä ovat hyvä hanke. Kuitenkin koko kouluterveydenhuollon perusta tulee ottaa vakavasti ja se ei saa jäädä pelkästään kouluterveydenhoitajien harteille. Koululääkärit tarvitsevat toimintansa tueksi konsultoivaa nuorisopsykiatria. Yhden nuorisopsykiatrin palkkaaminen Kerava-Tuusula-Järvenpää-alueelle on voimakkaasti kannattamani hanke.

Uraanikaivoksista

Hei,

Katsoin televisiosta mielenkiintoisen keskustelun ranskalaisen Arenan uraanikaivostoiminnasta Suomessa.

Suomen kalliomaaperässä on ilmeisesti melko paljon uraania ja onhan sitä hyödynnettykin jo.

Ongelmatonta uraanikaivostoiminta ei ole, kuten kuultiin suljetuista uraanikaivoksista mm. Kanadassa ja Australiassa. Maailmanmarkkinoilla uraanista maksetaan nykyisin hyvin.

Kun nyt olen kulkenut tätä maatamme ristiin rastiin, niin ihmettelen, miksi noita uraanietsintöjä suoritetaan asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä. Toteutettava uraanikaivos kuitenkin vaatisi laajan suoja-alueen (kaivokset ovat yleensä vähintään sadan hehtaarin alueen vaativia). Tuollaisia maa-alueita on Suomessa runsaasti, joten keskitettäköön uraanin etsinnät niihin.

Liikunnasta

Moikka,

Omat kokemukseni liikunnasta lähtivät jo lapsuudessa, jolloin toisaalta liikunnan tarve oli kova, mutta esim. liikuntavälineiden hankinta oli ylellisyyttä. Nuo välineet periytyivät yleensä vanhemmilta nuoremmille ja siihen oli tyydyttävä. Toisaalta muistan ihmisten kovan halun liikkua ja kilpailla sekä huippu-urheilijoiden innostavan vaikutuksen toimintaamme. Erityisesti tulevat mieleeni Veikko Hakulisen ja Pentti Nikulan saavutukset. Harrastimme liikuntaa monipuolisesti ympäri vuoden. Myös metsästys aiheutti liikuntatarpeita luonnossa.

Lähdettyäni maailmalle olen harrastanut itse liikuntaa, vähemmän hiihtänyt, mutta enemmän käynyt kuntokoulua, uinut, tanssinut ja pelannut eri pallopelejä. Liikunta on lähellä sydäntäni edelleenkin ja tapaan mielelläni liikunnallisia ihmisiä.

Nykyajan painonhallintaongelmat ovat tuoneet uusia haasteita, koska yhä useammin intake on suurempi kuin upptake. Pitkänkin ulkoilmalenkin saattaa pilata yhdellä lihapiirakalla t.m.s. hyvän suorituksen jälkeen. Ylipainoasiasta on valmistunut taas uusi väitöskirjakin, joka tarkistetaan huomenna. Voi sanoa, että mitalilla on kaksi puolta - näen negatiiviset puolet merkittävämpinä.

Liikunnan tärkeyttä korostaa tänä päivänä SA-INT, missä fyysisiä suorituksia vaaditaan välttämättömän maanpuolustuksen ylläpitämiseksi. Joku remontti tässä tarvitaan, että Suomen uskottavuus voimakkaan kansallisen armeijan maana säilyy eikä aluettamme tulla näkemään sotilaallisena tyhjiönä.

Liikunnan vaikutuksia eri sairauksiin selvittelin ja asiasta on hyvää kirjallisuutta tarjolla. Liikunnalla on tutkimuksien mukaan positiivinen vaikutus mm. verenpainetautiin, sokeritautiin, kolesteroliongelmiin, obesiteettiin, hengityselintauteihin... Erityisesti reipas positiivinen vaikutus liikunnalla on tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Katsottuani suuren joukon kansainvälisiä tutkimuksia, niin liikunnan haitat jäivät sen aiheuttamiin "urheiluvammoihin", jotka kuitenkin ovat useimmiten hyvin parantuvia. Mielestäni parasta liikunnassa on sen tuottama psyykkinen mielihyvä ihmiselle.

Maassamme on loistavia huippu-uheilijoita. Mielestäni heidän panostaan tarvitaan edelleen liikunnan "mannekiineina" ja innoittajina. Satsaus huippu-urheiluun voi tuoda paljon kansalliseen liikuntaan, mikäli sen oikein oivaltaa.

Lopuksi en malta olla mainitsematta Suomen luontoa, joka monimuotoisuudessaan on erinomainen liikunnan kohde. Itselläni on tarkoitus "tonkia" Lappia tarkemmin, mahdollisesti käyn ensi kesällä myös Torniojoen lähteillä Torniojärvellä Ruotsin Lapissa.

Siis ylös, ulos ja lenkille!

Asekeskustelusta

Moi,

Ensimmäinen kokemukseni aseisiin on 1950-luvulta, kun kuljin oman isäni perässä metsästämässä kotiini liharuokaa, jota ei muutoin ollut tarjolla. Heti 15-vuotiaana hankin aseluvan haulikkoon ja metsästin enimmäkseen jäniksiä ja sorsia. Haen vakavissani Auttin hirviseuran jäsenyyttä ja tulen olemaan aktiivinen siellä.

Toinen kokemukseni aseisiin tuli armeijassa, jolloin olin komppanian toiseksi paras ampuja ja sain kuntoisuusloman. 90-luvulla kertausharjoituksissa (noin 200 miestä) olin myös ammunnan toiseksi paras, sain mitalin ja siitä olen tyytyväinen.

Olen seurannut asekeskustelua mielenkiinnolla ja ehdottanutkin aselakiin muutoksia, jotka nyt on tehty. Käsitykseni mukaan aselaki on Suomessa varsin asiallinen kansainvälisesti vertailtuna. Lakia ei vain aina ole noudatettu, esim. Kauhajoen surmaaja ei kuulunut rekisteröityyn ampumaseuraan.

Mitä aseiden käyttöön tulee, niin olen kuulunut "lääkärit ydinsotaa vastaan"-liikkeeseen ja olen muutoinkin erittäin rauhanomainen ihminen, mikäli sitä itse voin luonnehtia.

Keskustelu aseista johtaa perusongelman sivuuttamiseen (miksi nuorilla on paha olo). Välineet tehdä tuhoa löytyvät aina. Tulevaisuudessa on käytössä huomaamattomia, erittäin tehokkaita laseraseita. Perusongelma on korvien välissä.

Lääkärinä voin kertoa etukäteen, että jos minulta tulee aikaisemmin tuntemattomana aselupaa kysymään, niin se vaatii noin kolme vastaanottokertaa á 30 minuuttia ja kaikki kotikunnan ja armeijan paperit esille. Lisäksi kunnat varmaan kieltäytyvät tekemästä tuota työtä.

Ikäihmisten laitoshoito/tuettu hoito

Heippa,

Kun omat voimavarat eivät riitä, niin ensimmäisenä tulee apuun kotihoito ja kotisairaanhoito, joissa tarveharkinta on ao-yksiköiden esimiehillä ja se on tarkoituksellisesti väljää. Yleisenä vanhuspoliittisena tavoitteena on pidetty sitä, että vähintään 90% kunnan 75-vuotta täyttäneistä asukkaista asuu kotona tai kotipalvelujen piirissä.

Avohoito, päiväsairaalahoito, viikko-osastohoito ja laitoshoito ovat jatkumo, missä rajanveto voi olla jopa päivittäistä. Näitä ylläpitää yleensä julkinen sektori. Jokainen voi itse arvioida, mihin jatkumon osaan kuuluu palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Näitä ylläpitää tavallisimmin yksityissektori. Ikäihmisillä on paljon valintamahdollisuuksia, mikäli myös maksuvalmiutta löytyy.

Merkittävin avuntarpeeseen johtava sairaus on dementia. Seuraavina ovat akuutteina tulevat lonkkamurtumat ja aivohalvaukset.

Sairauksista selviämisen kannalta ovat ratkaisevia asumismuoto (yksin vai läheisen kanssa), muistitoiminnot, liikuntakyky, kotihoitopalveluiden riittävyys, läheishoitajan jaksaminen ja oma tahto. Lisäksi on käytännössä todettu, että laitospaikkojen määräkin vaikuttaa olennaisesti laitossijoituksiin, kun kynnys laskee.

Keravalla on hyvät edellytykset hoitaa ikääntyvä väestönsä lähivuosina, mutta ensi vuosikymmentä varten tarvitsemme väestöennusteisiin pohjautuvan suunnitelman, jonka tekeminen pitää aloittaa jo ensi vuonna vastuutetun virkamiestyöryhmän voimin.

Ikääntyvien toimintakyvyn luokitus

Heippa,

On paljon keskusteltu ja kiistelty siitä, miten ikäihmisiä valitaan eri hoitopaikkoihin ja miten he saavat erilaisia etuuksia.Aikaisemmin hoitolaitosten johtajat ja myös lääkärit tekivät omien kriteeriensä perusteella valintoja. Lopulta noin parikymmentä vuotta sitten Turun terveysvirastossa kehitettiin nykyisinkin käytössä oleva RAVA-indeksi, josta kiistellään. V. 2002 Helsingin kaupungin vanhuspalvelut järjesti RAVA-indeksistä tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin RAVA-indeksi kohdentaa palveluita asiakkaille. Tuloksena oli, että RAVA toimii parhaiten raskashoitoisemmassa päässä, eniten parantamista on indeksin välillä 2,5-2,99 ja kohtuullisen hyvin RAVA toimi omaishoitotuen maksusssa etenkin raskaimmassa päässä. RAVA ei mittaa IADL-toimintoja (instrumental activities of daily living) eli esim. kontakteja ympäristöön. RAVA:n etu on nopea arvio - tottunut hoitaja tekee sen minuutissa. RAVA:n kilpailija on RAI-järjestelmä, missä yli 300 kysymyksen avulla mitataan laajemmin hoitoisuutta, on parempi, mutta ei ole saavuttanut tuotantokäyttöä vaivalloisuutensa vuoksi.

Joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukaista käyttää myös TOIMIVA-testiä tai FIM-toimintakykymittaria, kun kyseessä on vain tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan mittaaminen.

Johtopäätökset: Toimintakykytestien käyttö erilaisissa valinnoissa vaatii poliittisen päätöksen ja Keravalla on päätetty käyttää RAVA-indeksiä apuna. Lopulliset valinnat suorittaa SAS-ryhmä (selvitä-arvioi-suorita), missä pyritään moniammatillisesti paikkaamaan myös RAVA-indeksin puutteet ja tuomaan inhimilliset seikat mukaan prosessiin.

Ikääntyminen

Heippa,

Kun minä tulin maailmaan, niin lapsia syntyi yli 100 000/v, kun nyt lähes kaksinkertainen väestömäärämme synnyttää noin 60 000/v. Suuret ikäluokat ovat tulossa täysi-ikäisiksi ja siten esim. yli 75-vuotiaiden määrä maassamme lisääntyy vuoteen 2020 mennessä noin 50 prosentilla.

Ikääntyvän ihmisen on kiinnitettävä huomiota kehonsa kuntouttamiseen ja siihen on luotava paikallisia mahdollisuuksia ja virikkeitä. Tavoitteena on ikääntyvän ihmisen elämänhallinnan tukeminen. Tutkimuksissa on todettu, että huonokuntoisia iäkkäitä kuntoutettaessa heidän toimintarajoituksensa vähenevät, kun lihasvoima kasvaa ja kävelynopeus paranee. On myös todettu, että koskaan kuntoutuksen aloittaminen ei ole liian myöhäistä.

Erityisesti iäkkäiden kuntoutusta on tutkittu aivohalvausten ja lonkkamurtumien jälkitilanteissa. Molemmissa kuntoutuksen vaikuttavuus todettiin hyvin vahvaksi. Kuitenkin myös dementoituneet hyötyivät merkittävästi aktiivisesta kuntoutuksesta.

Asiakaslähtöisyys on keskeinen tekijä kuntoutuksen onnistumisessa. Ikääntyneen tulee olla motivoitunut ja suurelta osin kuntoutus koostuu aktiivisesta, omaehtoisesta harjoittelusta. Kuntoutuksen toteuttaminen ei ole kuitenkaan helppoa ja tarvitaan asiantuntijaa ohjaamaan (eihän huippu-urheilijakaan pärjää ilman valmentajaa).

Keravalla ikääntyvien kuntoutukseen tulee satsata ja asiaa tulisi jopa toitottaa. Ikääntyvät tulee saada liikkeelle, siis ylös, ulos ja lenkille.

Sotaveteraanit

Kunnioitettavat sotiemme veteraanit,

Yli 60 vuotta on kulunut toisen maailmansodan loppumisesta. Teitte sodassa urotyön. Kukaan ei tiedä, missä tilassa tämä maa olisi ilman taisteluanne.

Isäni oli karjalainen Valkjärveltä ja äitini on hämäläinen Juupajoelta. Olen itse evakkotaipaleen jälkeisen ajan lapsi, nyt jo itsekin myöhäisessä keski-iässä.

Kiitän sotiemme veteraaneja ja tuen Teitä viimeiseen asti. Teille kuuluu erityinen kohtelu loppuun asti.

Markku Kopra

Terveysyhteistyö

Hei kaikille!

Keravan perusterveydenhuoltoa on 1970-luvun puolivälistä lukien tehnyt pääasiaallisesti kaksi tahoa: Keravan terveyskeskus ja Keravan Lääkärikeskus. Kumpikin on vastannut viime vuosina noin 50%:sta perusterveydenhuollon potilaskäynneistä.

Terveyskeskuksessa on nykyisin sisätautien erikoislääkäri, joka tekee yhteistyössä Tuusulan kanssa alueen gastroskopioita (vatsantähystyksiä), sigmoideoskopioita (suolentähystyksiä), rasitusergometritutkimuksia (sydämen rasitustutkimuksia) ja sydämen ultraäänitutkimuksiakin. Lisäksi terveyskeskuksessa on geriatrista osaamista.

Lääkärikeskuksessa vastaanottaa lukuisa määrä monen erikoisalan lääkäreitä, joista monet työskentelevät myös HYKS:ssa. Heidän asiantuntemustaan käytettiin 1980-luvulla hyvin aktiivisesti korvaamaan Meilahden sairaalan palveluita, mutta 1990-luvun laman aikana tuo yhteistyö ensin kokonaan loppui. Viime vuosina olemme voineet tehdä jonkin verran konsultaatiolähetteitä Lääkärikeskuksen erikoislääkäreille.

Ydinkysymys on siinä, että varsin usein paikallinen erikoislääkärikonsultaatio on ns. päätetutkimus ja korvaa lähetteen esim. Peijaksen tai Meilahden sairaalaan, missä tehtävät samat toimenpiteet ovat paljon kalliimpia ja jonot niihin usein pitkiä.

Yhteistyöstä tulee perusteellisesti keskustella ja sen tarpeellisuutta ei tule poistamaan edes tuleva uusi terveydenhuoltolaki.

Erikoisaloista mahdollisesti laajeneva yhteistyö tulee olemaan joustavaa ja taloudellisesti hyödyllistä esim. ortopediassa, kardiologiassa, gastroenterologiassa, neurologiassa, keuhkotaudeissa...

Ensihoito

Hyvää päivää,

Tarkastelen tänään ensihoidon ajankohtaisia asioita. Kiinnostuin ensihoidosta jo 1970-luvulla ja toimin 1979-95 Keravan ensihoidon vastuulääkärinä sekä vuosina 1995-2005 Vantaa ensihoidon vastuulääkärinä. Tällä hetkellä olen Keski-Uusimaan pelastuslaitoksen (Järvenpää-Kerava-Mäntsälä-Nurmijärvi-Pornainen-Tuusula-Vantaa) johtokunnan varajäsen. Seuraan ajantasaisesti ensihoidon kehitystä.

Ensihoito on kehittynyt aikaisemmasta "happea ja hanaa"-periaatteesta huimasti 3 viime vuosikymmenen aikana. Alueellamme toimii tällä hetkellä 4-portainen ensihoitojärjestelmä: I ensivaste (nopein paikalle saapuva ensihoidon alkutoimet omaava yksikkö, voi olla paloyksikkökin, jossa on osaava henkilöstö), II perustaso (tavallinen ambulanssi, jossa on 2 osaavaa sairaankuljettajaa, usein intubaatiovalmius, on useimmiten myös ensivasteena), III hoitotasoinen yksikkö (pystyy intubaation lisäksi myös suonensisäiseen lääkitykseen ja ylipäänsä korkeatasoiseen ensihoitoon) ja IV Medi-Heli (tuo paikalle tehohoitolääkärin välineineen). Vaikuttaa monimutkaiselta, mutta alueemme Hätäkeskus (Keravalla Heikkilänmäen kalliosalissa) osaa tuota "balettia" pyörittää ja itse toimijatkin ovat rutinoituneita ja yhteydessä toisiinsa viranomaisverkon (Virve-verkko) välityksellä. Yksityisen sairaankuljetuksen ambulanssiyksiköt ovat valtaosaltaan perustason yksiköitä, mutta myös hoitotasoiset yksityiset yksiköt ovat tulossa. VPK-toiminta on alueellamme tarpeellista, mutta nopeisiin ensilähtöihin sen yksiköt eivät pysty kuin satunnaisesti.

Pelastuslaitoksen kalustoa ja miehistöä on jaettu alueelle riskianalyysin perusteella, missä asutuskeskukset korostuvat runsaasti tehtäviä tuottavina. Kerava on yksi erityinen riskialue.
Pelastuslaitoksella on ollut tavoitteena ehtiä hätätilanteisiin ensimmäisellä ammattitaitoisella yksiköllä 6 minuutissa, mikä on kansainvälisestikin tarkastellen korkea taso, koska siinä ajasssa esim. sydänpysähdys- tai verenvuotoshokkipotilaallakin on vielä toivoa. Jokainen minuutti lisää vähentää henkiinjäämistoivoa noin 10 prosentilla ja lisäksi aivojen vammautumisriski kasvaa merkittävästi. Hoitotasoisen yksikön tavoite saavuttaa kohde on 12 minuuttia ja tällä hetkellä pelastuslaitos satsaa kevyisiin, hyvin koulutettuihin yksiköihin, joita koko alueella olisi 4 kappaletta. Tärkeänä erikseen hälytettävänä yksikkönä vaikeisiin tilanteisiin on Hki-Vantaan lentoasemalta hälytettävä Medi-Heli.

Ministeriössä pohditaan parhaillaan ensihoidon järjestämistä. Näyttää siltä, että alunperin Helsingin ja Vantaan luoma nykyinen malli on vahvoilla myös tulevaisuuden toimintamalliksi. Rahoituskysymykset ovat mietintämyssyssä, koska ensihoidosta on tullut laadun paranemisen myötä kalliimpaa.

Johtopäätöksiä:
6 minuutin ensivasteaikaa on arvosteltu, mutta henkilökohtaisesti pidän kiinni siitä. Meillä ei ole mitään järkeä tinkiä tuosta tasosta, ainoastaan pyrkiä siihen vielä paremmin, kun nyt onnistumme noin 70-prosenttisesti. Tarvitsemme Keravalla 2 nopeaan ensivasteeseen pystyvää yksikköä ainakin klo 6-24-välisenä aikana. Lisäksi Keravan tulee miettiä kevyen hoitotasoisen yksikön sijoittamista nykyisestä sijaintipaikastaan Järvenpäästä lähemmäksi Keravan keskustaa (jopa sellaisen yksikön perustaminen rakennettavalle Kerava-Tuusula-paloasemalle on perusteltua). Medi-Helin toiminta pitää turvata.

P.S. Vaikka teemana on ollut ensihoito, niin mainittakoon muusta pelastuksesta se, että ensivasteaikana 6 minuuttia on "höökillekin" (ensimmäisenä tulipaloihin syöksyvä sammutusyksikkö) hyvä tavoite Keravalla.