Heippa pitkästä aikaa!
Sikainfluenssa on nyt pandemia koko maassa, mutta se ei ole suinkaan ensimmäinen influenssaviruksen aiheuttama pandemia. Ensimmäinen suhteellisen hyvin tunnettu influenssan aiheuttama pandemia on ollut jo 1889-91 (ns. ryssän kuume), jolloin se tappoi joitakin satoja suomalaisia. Sitä pahempi ja toistaiseksi pahin influenssapandemia oli 1918-1920 riehunut ns. Espanjan tauti, joka tappoi Suomessa noin 30 000 ihmistä. Influenssavirus keksittiin vuonna 1930 (aikaisemmat pandemiat on todettu geenitutkimusten avulla). Vuosina 1957-58 riehui seuraava pandemia, ns. aasialainen, joka oli H2N2-influenssaviruksen aiheuttama. Tähän sairastui noin 700 000 - 1 miljoona suomalaista, joista yli 65-vuotiaiden kuolleisuus oli suurinta ja kokonaiskuolleisuudeksi arvioitiin yli tuhat suomalaista. Aasialaiseen influenssaan saatiin kehitettyä rokote, mutta se tuli käyttöön liian myöhään. Vuonna 1968 oli seuraava influenssapandemia, H3N2 (ns. Hongkongilainen), johon kuolleisuus oli 2-4-kertainen tavalliseen kausi-influenssaan verraten. Ns. lintuinfluenssa, H5N1 riehui maailmalla vuonna 2003, mutta ei tullut Euroopassa Romaniaa pidemmälle.
Nykyisen pandemian aiheuttanut influenssavirus on H1N1-tyyppiä. Se alkoi Meksikosta aiheuttaen siellä varsin paljon kuolemantapauksia, joista osan poikkeuksellisen nuorissa ikäryhmissä. Kyseessä on potentiaalisesti vaarallinen tauti, johon kuolleisuus ohittaa monet muut kuolemanriskit, mutta tällä hetkellä kuolleisuus näyttää tulevan suunnilleen samanlaiseksi kuin Hongkongilaisenkin eli noin 2-4-kertaiseksi tavalliseen kausi-influenssaan verrattuna, ja se kohtelee huonosti toisaalta riskiryhmiin kuuluvia ja toisaalta perusterveitäkin nuoria ihmisiä.
Sikainfluenssaa vastaan ehdittiin kehittää rokote, jota valmistetaan suuremmisssa määrin Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Kiinassa. Meillä on käytössä yhdysvaltalainen rokote, jonka valmistuksessa on käytetty kananmunia, joten se ei sovi selvästi kananmuna-allergisille. Toimitukset menevät sitä tilanneille maille, joten kukin saa rokotetta tietyn määrän viikossa (Suomi noin 200 000 annosta/viikko). Rokotukset tapahtuvat riskiryhmittäin noudattaen pääosin kausi-influenssan riskiryhmäpriorisointia. Riskiryhmien rokotukset ovat jo hyvässä vaiheesssa, joten siltä osin päästään todennäköisesti kuolemien alenemiseen. Muistettava on kuitenkin, että rokote toimii hyvin vasta noin 2 viikon kuluttua rokotushetkestä. Sveitsiläisen rokotteen valmistuksessa ei ole käytetty kananmunia, joten se sopii myös kananmuna-allergisille. Toistaiseksi ko rokotetta ei ole saatu Suomeen huolimatta kauan sitten tehdystä tilauksesta.
Rokote kannattaa ehdottomasti ottaa, mikäli sen onnistuu saamaan. Se alentaa kuolleisuutta ja myös sikainfluenssan jälkitauteina usein tulevaa keuhkokuumetta ja harvemmin tulevaa influenssavirusaivokuumettakin. Vapaaehtoista sikainfluenssarokotteen ottaminen toki on.
Suurimmalle osalle ihmisistä sikainfluenssavirus aiheuttaa lievähkön tautimuodon, jota voidaan hoitaa symptomaattisella (oireenmukaisella) lääkityksellä. Kuumetta ja päänsärkyä alle 19-vuotiailla on syytä hoitaa parasetamolilla ja vanhemmilla ihmisillä voi käyttää mitä tahansa tulehduskipulääkettä, jopa asetyylisalisyylihappoa, mikä lapsille voi aniharvoin aiheuttaa influenssan yhteydessä ns. Reyen oireyhtymää, mikä on harvinainen maksaa ja aivoja vaurioittava sairaus. Symptomaattiseen hoitoon kuuluu myös lepo ja runsas juominen. Yleisesti suositellaan noin viikon sairauslomaa ja lepoa kotona.
Oseltamiviriinin (Tamiflu) ja tsanaviriinin (Relenza) käyttäminen hoidossa on hyödyllistä. Se tulee aloittaa 48 tunnin kuluessa sairauden alusta. Viruslääkkeen on todettu vähentävän kuolleisuutta ja lieventävän oireita. Viruslääke vähentää keuhkokuumeita ja aivotulehduksia todístettavasti.
Tämä pandemia on julistettu alkaneeksi koko maassa noin viikko sitten. Lapissa, mistä epidemia alkoi, epidemia alkaa jo hellitää. Etelä-Suomessakin nähtäneen epidemian hellitäminen ennen joulua. On muistetta kuitenkin rokotuksistakin keskusteltaessa, että aikaisempiinkin pandemioihin on liittynyt toinen aalto, joka tullee ensi vuonna.
Keravalla 14.11.2009
Markku Kopra
lauantai 14. marraskuuta 2009
sunnuntai 28. kesäkuuta 2009
Kesäkuulumisia
Hei ja kuumia kesäpäiviä!
Olen menossa Lappiin, missä työllistämäni 23-v tekniikan ylioppilaspoikani jo puuhastelee. Tekemistä riittää. Olen hämmästynyt, että emme käytä hyväksi kaikkia luonnonrikkauksia.
Loppupeleissä kokoomus ja sen mukana keskusta+vihreät myöntyi antamaan vaikeavammaisille sen, mikä heille kuuluu.
Kanniston koulun lakkauttaminen väkipakolla ja äärimmäisen pienellä äänestyspäätöksellä tulee jäämään mustaksi lehdeksi Keravan historiaan.
Juhannuksen kieppeillä Kerava kokoomus sitten teki oman ehdotuksensa, joka on itse asiassa sama, mihin itse olen pyrkinyt. Pasi Reentolan jo vanha kouluverkkoselvitys on aikansa elänyt ja vaatii tilalle Keravan opetusjärjestelyt paremmin huomioivan selvityksen. Aika näyttää, tarvitaanko siinäkin ulkopuolista selvityshenkilöä.
Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanoisin, että Keskuskoulun (suojeltava kiinteistö) saneeraus koulukäyttöön on järkevintä. Pitää tutkia, saadaanko siitä ns. 2-sarjainen koulu. Ratkaisu olisi kaikista vaihtoehdoista taloudellisin. Se helpottaisi Sompion paineita huomattavasti. Kurkelan koulun laajennus on tärkeä, mutta se ei pikaisesti onnistu.
Markku Kopra
Olen menossa Lappiin, missä työllistämäni 23-v tekniikan ylioppilaspoikani jo puuhastelee. Tekemistä riittää. Olen hämmästynyt, että emme käytä hyväksi kaikkia luonnonrikkauksia.
Loppupeleissä kokoomus ja sen mukana keskusta+vihreät myöntyi antamaan vaikeavammaisille sen, mikä heille kuuluu.
Kanniston koulun lakkauttaminen väkipakolla ja äärimmäisen pienellä äänestyspäätöksellä tulee jäämään mustaksi lehdeksi Keravan historiaan.
Juhannuksen kieppeillä Kerava kokoomus sitten teki oman ehdotuksensa, joka on itse asiassa sama, mihin itse olen pyrkinyt. Pasi Reentolan jo vanha kouluverkkoselvitys on aikansa elänyt ja vaatii tilalle Keravan opetusjärjestelyt paremmin huomioivan selvityksen. Aika näyttää, tarvitaanko siinäkin ulkopuolista selvityshenkilöä.
Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanoisin, että Keskuskoulun (suojeltava kiinteistö) saneeraus koulukäyttöön on järkevintä. Pitää tutkia, saadaanko siitä ns. 2-sarjainen koulu. Ratkaisu olisi kaikista vaihtoehdoista taloudellisin. Se helpottaisi Sompion paineita huomattavasti. Kurkelan koulun laajennus on tärkeä, mutta se ei pikaisesti onnistu.
Markku Kopra
torstai 18. kesäkuuta 2009
Saldoa kaupunginhallituskaudesta 2009
Heippa pitkästä aikaa! On ollut sekä töitä että luottamusmieshommia niin paljon, ettei aika tahdo riittää.
Keravan kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa on tehty sekä hyviä (enimmäkseen) ja huonoja päätöksiä. Osa hyvistäkin päätöksistä on pitänyt rutistaa oikeistorintamalta väkipakolla, kuten määräraha vaikeavammaisille viimeisessä valtuustossa.
Kanniston koulun lopettamisen suhteen kokoomus-keskusta-vihreä-akseli on toiminut saumattomasti ja aina vain niukimmalla enemmistöllä. Itse olen asiasta täysin eri mieltä heidän kanssaan ja olen tutustunut huomattavaan määrään eri kaupunkien kouluverkkoselvityksiä, joissa lähdetään toiminnallisista ja pedagogisista tavoitteista: 1. lähikouluperiaate, 2. terveet ja turvalliset oppimisympäristöt, 3. varhainen puuttuminen ja tuki ongelmien sattuessa, 4. päivähoidon, ensiopetuksen ja peruskoulun yhteys, 5. yhtenäisen perusopetuksen pedagogiset tavoitteet. Seuraavaksi tulevat taloudelliset tavoitteet, kuten tilojen ja resurssien tehokas käyttö ja investointien ennakoiva suunnittelu. Muualla on kiinnitetty huomiota myös kestävän kehityksen periaatteeseen ja koulun tilojen käyttöön muuhunkin hyödylliseen toimintaan silloin, kun oppilaat ovat poissa.
Oli pakko kolmannen 5-6-tappion jälkeen kirjoittaa hiukan kärkevämmin. Totean vain, että jatkaan samaan tyyliin tinkimättömästi, ellei järkeviin neuvotteluihin ja ratkaisuihin päästä. On aivan selvä, että ainoastaan kansaa ja äänestäjiä mainitsemani "dreamteam" pelkää.
Hyvät jussit! Markku Kopra
Keravan kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa on tehty sekä hyviä (enimmäkseen) ja huonoja päätöksiä. Osa hyvistäkin päätöksistä on pitänyt rutistaa oikeistorintamalta väkipakolla, kuten määräraha vaikeavammaisille viimeisessä valtuustossa.
Kanniston koulun lopettamisen suhteen kokoomus-keskusta-vihreä-akseli on toiminut saumattomasti ja aina vain niukimmalla enemmistöllä. Itse olen asiasta täysin eri mieltä heidän kanssaan ja olen tutustunut huomattavaan määrään eri kaupunkien kouluverkkoselvityksiä, joissa lähdetään toiminnallisista ja pedagogisista tavoitteista: 1. lähikouluperiaate, 2. terveet ja turvalliset oppimisympäristöt, 3. varhainen puuttuminen ja tuki ongelmien sattuessa, 4. päivähoidon, ensiopetuksen ja peruskoulun yhteys, 5. yhtenäisen perusopetuksen pedagogiset tavoitteet. Seuraavaksi tulevat taloudelliset tavoitteet, kuten tilojen ja resurssien tehokas käyttö ja investointien ennakoiva suunnittelu. Muualla on kiinnitetty huomiota myös kestävän kehityksen periaatteeseen ja koulun tilojen käyttöön muuhunkin hyödylliseen toimintaan silloin, kun oppilaat ovat poissa.
Oli pakko kolmannen 5-6-tappion jälkeen kirjoittaa hiukan kärkevämmin. Totean vain, että jatkaan samaan tyyliin tinkimättömästi, ellei järkeviin neuvotteluihin ja ratkaisuihin päästä. On aivan selvä, että ainoastaan kansaa ja äänestäjiä mainitsemani "dreamteam" pelkää.
Hyvät jussit! Markku Kopra
lauantai 7. maaliskuuta 2009
Heinolassa jyrää
Hyvää naistenpäivää kaikki naiset!
Ensinnäkin onnittelen Teitä sydämestäni! Juuri kuulin, että työllisyysasteenne on korkea koko Euroopan mitassa. Silti olette jaksaneet hoitaa perheitänne. Vilpitön kiitos kaikille!
Keravalta oli tosiaan noin 60 hengen päättäjä- ja virkamieskööri Heinolassa luomassa poliittisten ryhmien välistä konsesusta siitä, miten asioita lama-ajan Keravalla hoidetaan.
Voin kertoa, että tilaisuus oli tarpeellinen, kuten niin monet ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutetut totesivat. Keski-Uusimaa kritisoi tilaisuuden kustannuksia. Ok, halvin tapa olisi ollut laivaseminaari Tallinnaan ja kalliimpi esim. 2 päivän seminaari Gustavelundisssa.
Maamme taloustilanne on vakava emmekä ole vielä tavoittaneet "vapaan pudotuksen" pohjaa. Tästäkin vuodesta tehtävät ennusteet ovat osin arvailuja. Allekirjoittanut haluaisi kuitenkin rauhoittaa ja kehoittaa useampia firmoja ja myös julkisia yhteisöjä liittymään viime viikolla perustettuun "meillä ei irtisanota"-kampanjaan.
Heinolan seminaarissa ei kukaan halunnut lähteä irtisanomisten ja lomautusten tielle. Onhan niin, että tänä vuonna jää ensimmäinen suuri ikäluokka eläkkeelle (eli -46 syntyneet), joten meillä on vastassammne joka tapauksessa työvoimapula.
Heinolan seminaarin enemmistö ei kannattanut kajoamista sosiaali- ja terveystoimen, kasvatus- ja opetustoimen sekä vapaa-ajantoimen budjettiin kaupunginjohtajan esittämällä tavalla, vaan esitettiin noilta osin lautakuntien itsensä toimia ja tarvittaessa kaupungin lainanoton lisäystä.
Veroäyrin korotus tulee vuonna 2010 näillä näkymin noin 1%:n suuruisena.
Olemme Keravalla hyvässä jamassa. Meidän velkamme on edelleen noin 2000 euroa/asukas, kun Heinolasa se on 4000 euroa/asukas. Jyväskylässä kamppaillaan 15 milj euron vajauksen kattamiseksi ja Oulun ympäristökunnat ovat niin suurissa veloissa, että Oulu ei halua niiden kanssa kuntaliitosta.
Markku Kopra
Keravan kaupunginhallituksen jäsen
SDP
Ensinnäkin onnittelen Teitä sydämestäni! Juuri kuulin, että työllisyysasteenne on korkea koko Euroopan mitassa. Silti olette jaksaneet hoitaa perheitänne. Vilpitön kiitos kaikille!
Keravalta oli tosiaan noin 60 hengen päättäjä- ja virkamieskööri Heinolassa luomassa poliittisten ryhmien välistä konsesusta siitä, miten asioita lama-ajan Keravalla hoidetaan.
Voin kertoa, että tilaisuus oli tarpeellinen, kuten niin monet ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutetut totesivat. Keski-Uusimaa kritisoi tilaisuuden kustannuksia. Ok, halvin tapa olisi ollut laivaseminaari Tallinnaan ja kalliimpi esim. 2 päivän seminaari Gustavelundisssa.
Maamme taloustilanne on vakava emmekä ole vielä tavoittaneet "vapaan pudotuksen" pohjaa. Tästäkin vuodesta tehtävät ennusteet ovat osin arvailuja. Allekirjoittanut haluaisi kuitenkin rauhoittaa ja kehoittaa useampia firmoja ja myös julkisia yhteisöjä liittymään viime viikolla perustettuun "meillä ei irtisanota"-kampanjaan.
Heinolan seminaarissa ei kukaan halunnut lähteä irtisanomisten ja lomautusten tielle. Onhan niin, että tänä vuonna jää ensimmäinen suuri ikäluokka eläkkeelle (eli -46 syntyneet), joten meillä on vastassammne joka tapauksessa työvoimapula.
Heinolan seminaarin enemmistö ei kannattanut kajoamista sosiaali- ja terveystoimen, kasvatus- ja opetustoimen sekä vapaa-ajantoimen budjettiin kaupunginjohtajan esittämällä tavalla, vaan esitettiin noilta osin lautakuntien itsensä toimia ja tarvittaessa kaupungin lainanoton lisäystä.
Veroäyrin korotus tulee vuonna 2010 näillä näkymin noin 1%:n suuruisena.
Olemme Keravalla hyvässä jamassa. Meidän velkamme on edelleen noin 2000 euroa/asukas, kun Heinolasa se on 4000 euroa/asukas. Jyväskylässä kamppaillaan 15 milj euron vajauksen kattamiseksi ja Oulun ympäristökunnat ovat niin suurissa veloissa, että Oulu ei halua niiden kanssa kuntaliitosta.
Markku Kopra
Keravan kaupunginhallituksen jäsen
SDP
sunnuntai 1. maaliskuuta 2009
Lamasta
Hyvää ensimmäistä kevätkuukautta ystävät,
Elämme nyt talouselämän lama-aikaa. Tilannehan ei ole uusi ja odottamaton, koska se kuuluu kapitalistiseen järjestelmäämme. Tällaisia aikoja eletään syklittäin noin 10 vuoden välein. Ero aikaisempiin lama-aikoihin on, että käsillä on nyt ensimmäinen globaali lama.
Olen nähnyt monenlaisia lamoja, esim. 60-luvun lopulla Suomen markka devalvoitiin 30%, mikä oli siis kansalaisten ostovoiman pudotus silloin yhdessä yössä. 1990-luvun alussa kärsimme myös pahemmasta lamasta, jota tuolloin luonnehti etenkin pankkijärjestelmämme romahdus (ns. pankkikriisi). Edelleenkin korjaamme tuon laman kielteisiä vaikutuksia. 90-luvun laman hoito vaati useissa kunnissa joukkoirtisanomiset, esim. Keravalla noin 70 vakituista virkaa lopetettiin ja ao virkaa tekevä irtisanottiin (mm. 1 lääkäri, johtava hoitaja ja vanhainkodin johtaja omalta sektoriltani), määräaikaiset ja sijaisina työskentelevät työntekijät saivat myös lähteä. Kansantalous toipui lamaa edeltävälle tasolle vasta 90-luvun lopulla.
Nykyinen lama on siten vaikeampi, että joudumme varmaan pitempään odottelemaan vientiteollisuutemme virkistymistä. Se voi pidentää lamasta toipumista, mutta jää nähtäväksi. Suomen elintaso on joka tapauksessa riippuvaisempi kansainvälisestä kaupasta kuin aikaisemmin.
Keravankin kaupungin johto on ilmoittanut, että tällä kerralla asiat hoidettaisiin ilman irtisanomisia ja jopa ilman lomautuksia.
Laman hoito vaatii puuttumista osin jo jäykistyneisiin toimintatapoihimme. Joudumme arvioimaan kaikki toimintamme uudelleen. Se koskee hyvin syvällisesti kunnallisia toimintoja, suurimpaa sosiaali- ja terveystointa, toiseksi suurinta kasvatus- ja opetustointa, myös tekniikkaa ja muita toimintoja. Tästä pitää lautakunnilla olla aloite ja vastuu, jotta tilanne hoidettaisiin järkevästi ja peruspalveluja kunnioittaen.
Rahaa joudutaan myös keräämään, mutta sillä on omat rajansa. Kunnallisveron nosto yhdellä prosentilla ja velan tuplaaminen nykyisestä ovat kovan luokan rajapyykkejä. Vapaaehtoisia toimia, kuten lomarahojen vaihtoa vapaaksi tulee käyttää silloin, kun siihen on mahdollisuuksia palveluiden ja muiden työntekijöiden liiaksi kärsimättä.
Suomalaiset ovat tiukoissa tilanteissa aiemminkin lopulta toimineet yhteisvastuullisesti ja uskon sen periaatteen nytkin nousevan esiin. Kaikkien pitää tulla vain esiin omista poteroistaan ja oman napansa tuijottamisesta.
Markku Kopra
Elämme nyt talouselämän lama-aikaa. Tilannehan ei ole uusi ja odottamaton, koska se kuuluu kapitalistiseen järjestelmäämme. Tällaisia aikoja eletään syklittäin noin 10 vuoden välein. Ero aikaisempiin lama-aikoihin on, että käsillä on nyt ensimmäinen globaali lama.
Olen nähnyt monenlaisia lamoja, esim. 60-luvun lopulla Suomen markka devalvoitiin 30%, mikä oli siis kansalaisten ostovoiman pudotus silloin yhdessä yössä. 1990-luvun alussa kärsimme myös pahemmasta lamasta, jota tuolloin luonnehti etenkin pankkijärjestelmämme romahdus (ns. pankkikriisi). Edelleenkin korjaamme tuon laman kielteisiä vaikutuksia. 90-luvun laman hoito vaati useissa kunnissa joukkoirtisanomiset, esim. Keravalla noin 70 vakituista virkaa lopetettiin ja ao virkaa tekevä irtisanottiin (mm. 1 lääkäri, johtava hoitaja ja vanhainkodin johtaja omalta sektoriltani), määräaikaiset ja sijaisina työskentelevät työntekijät saivat myös lähteä. Kansantalous toipui lamaa edeltävälle tasolle vasta 90-luvun lopulla.
Nykyinen lama on siten vaikeampi, että joudumme varmaan pitempään odottelemaan vientiteollisuutemme virkistymistä. Se voi pidentää lamasta toipumista, mutta jää nähtäväksi. Suomen elintaso on joka tapauksessa riippuvaisempi kansainvälisestä kaupasta kuin aikaisemmin.
Keravankin kaupungin johto on ilmoittanut, että tällä kerralla asiat hoidettaisiin ilman irtisanomisia ja jopa ilman lomautuksia.
Laman hoito vaatii puuttumista osin jo jäykistyneisiin toimintatapoihimme. Joudumme arvioimaan kaikki toimintamme uudelleen. Se koskee hyvin syvällisesti kunnallisia toimintoja, suurimpaa sosiaali- ja terveystointa, toiseksi suurinta kasvatus- ja opetustointa, myös tekniikkaa ja muita toimintoja. Tästä pitää lautakunnilla olla aloite ja vastuu, jotta tilanne hoidettaisiin järkevästi ja peruspalveluja kunnioittaen.
Rahaa joudutaan myös keräämään, mutta sillä on omat rajansa. Kunnallisveron nosto yhdellä prosentilla ja velan tuplaaminen nykyisestä ovat kovan luokan rajapyykkejä. Vapaaehtoisia toimia, kuten lomarahojen vaihtoa vapaaksi tulee käyttää silloin, kun siihen on mahdollisuuksia palveluiden ja muiden työntekijöiden liiaksi kärsimättä.
Suomalaiset ovat tiukoissa tilanteissa aiemminkin lopulta toimineet yhteisvastuullisesti ja uskon sen periaatteen nytkin nousevan esiin. Kaikkien pitää tulla vain esiin omista poteroistaan ja oman napansa tuijottamisesta.
Markku Kopra
lauantai 14. helmikuuta 2009
Välittämisestä
Hyvää Ystävän päivän jälkeistä huomenta!
Haluan kertoa mielipiteeni aiheesta, joka oli eilen todellakin pinnalla, mutta joka nykymaailman menossa hyvin tavallisesti unohtuu.
Eilen ihmiset Suomessa ja muuallakin muistivat ystäviään ja ehkä muitakin lähimmäisiään - se tuntui hyvältä.
Elämä jatkuu ja meidän arkemme ei ole nyt tämän taantuman/laman oloissa kaikille kovin "ruusuista".
Oma veikkaukseni on tällä hetkellä olemassa olevien tietojen perusteella se, että taloutemme pudotus tulee olemaan keskimäärin noin 10 prosentin luokkaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Sehän ei ole paljon, kun sitä suhteuttaa viime vuosien nousuun - palaisimme osapuilleen vuosien 2005-06-tasoon.
Vaikeutemme on tämän "kurjuuden" jakaminen. Tavalliselle keskiluokkaiselle suomalaiselle syntyvä lasku on välillä 2000-4000 euroa vuodessa. Sehän tarkoittaa osapuilleen esim. 1-2 etelän matkaa, joihin olemme viime aikoina varsin paljon sijoittaneet.
"Kurjuuden" jakaminen on vaikeaa ja tällä hetkellä Suomessa asemoidutaan omiin poteroihinsa tyyliin "minä en ainakaan peru sitä suunnittelemaani samba-karnevaalia".
ITSEKKYYS on lisääntymään päin. Kaikki pitävät kynsin ja hampain kiinni eduistaan.
Todellisissa vaikeuksissa ovat esim. vähävaraiset, yksinhuoltajat, monet vanhukset, useat velalliset jne...
SOLIDAARISUUS ja Sauli Niinistön taannoin ilmaisema KETÄÄN EI JÄTETÄ ovat nyt todella tärkeitä lamantorjuntakeinoja.
Markku Kopra
Haluan kertoa mielipiteeni aiheesta, joka oli eilen todellakin pinnalla, mutta joka nykymaailman menossa hyvin tavallisesti unohtuu.
Eilen ihmiset Suomessa ja muuallakin muistivat ystäviään ja ehkä muitakin lähimmäisiään - se tuntui hyvältä.
Elämä jatkuu ja meidän arkemme ei ole nyt tämän taantuman/laman oloissa kaikille kovin "ruusuista".
Oma veikkaukseni on tällä hetkellä olemassa olevien tietojen perusteella se, että taloutemme pudotus tulee olemaan keskimäärin noin 10 prosentin luokkaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Sehän ei ole paljon, kun sitä suhteuttaa viime vuosien nousuun - palaisimme osapuilleen vuosien 2005-06-tasoon.
Vaikeutemme on tämän "kurjuuden" jakaminen. Tavalliselle keskiluokkaiselle suomalaiselle syntyvä lasku on välillä 2000-4000 euroa vuodessa. Sehän tarkoittaa osapuilleen esim. 1-2 etelän matkaa, joihin olemme viime aikoina varsin paljon sijoittaneet.
"Kurjuuden" jakaminen on vaikeaa ja tällä hetkellä Suomessa asemoidutaan omiin poteroihinsa tyyliin "minä en ainakaan peru sitä suunnittelemaani samba-karnevaalia".
ITSEKKYYS on lisääntymään päin. Kaikki pitävät kynsin ja hampain kiinni eduistaan.
Todellisissa vaikeuksissa ovat esim. vähävaraiset, yksinhuoltajat, monet vanhukset, useat velalliset jne...
SOLIDAARISUUS ja Sauli Niinistön taannoin ilmaisema KETÄÄN EI JÄTETÄ ovat nyt todella tärkeitä lamantorjuntakeinoja.
Markku Kopra
perjantai 6. helmikuuta 2009
Laadukkaampaan perusterveydenhuoltoon Keravalla
Hei,
Olen pohdiskellut terveydenhuollon kehittämistä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon näkökulmista.
Hätäpäivystyksen keskittäminen suuria väestöalueita hoitaviin yhteispäivystyksiin on järkevää. Esim. sydäntapahtumat, aivohalvaukset ja pahemmin tapaturmaisesti loukkaantuneet tulevat Peijaksen yhteispäivystyksessä hoidettua paremmin, kun tarvittava spesialistikonsultaatio on seinän takana. Ambulanssipotilaat tuleekin ohjata suoraan Peijaksen yhteispäivystykseen, ellei kyseessä ole selvästi sosiaalinen syy.
Paikallisesti tulee parantaa vastaanottovalmiuksia äkillisesti sairastuneille muille potilaille (jotka nykyisessä päivystyspotilasluokituksessa ovat (C)-D-E-ryhmissä - tarkoittaa saman tai seuraavan päivän aikana hoidettavia). Heitä ei Peijaksen yhteispäivystys ota käsittelyynsä. Tämä toteutuisi joko olemassa olevan lääkärikunnan vuorotellen tekemänä tai ostopalveluna.
Ei-kiireellisten potilaiden vastaanottotoiminta on muodostettujen solujen harteilla ja sen tulee toimia vähintään hoitotakuulain puitteissa. Tässä toiminnassa tarvitaan huomattava kokemus, koska työ on eri lailla haastavaa/pitkäjänteistä kuin akuuttityö. Tässä työssä lääkärin tulee pystyä vastaamaan esim. SATA-komitean kaavailemiin monenlaisiin kuntalaista kuntouttaviin haasteisiin.
Yhteistyön erikoissairaanhoidon kanssa tulee tiivistyä, kuten tuleva terveydenhoitolakimmekin edellyttää. Käypä hoito-ohjeiston mukaista hoidon porrastusta pitää kehittää. Yhtenä heti käynnitettävä asiana esitän, että ei-kiireellisiä lähetteitä pohditaan porukalla esim. 1-2 kertaa viikossa kokoontuvassa läheteryhmässä.
Vuodeosastotoimintaa ja hoitoketjuja tulee arvioida jatkuvasti. Siinä toiminnassa on tapahtunutkin paljon kehitystä, mm. kotiutusryhmän muodostamisena. Toiminta on kuitenkin haastavaa ja paineita tulee suurien ikäluokkien ikääntymisen myötä. Vuodeosaston 3 tilojen siirtämisestä kokonaan keravalaisille tulee tehdä suunnitelma. Itse katsoisin kuitenkin suurimpien hankaluuksien olevan siinä, kun vuodeosastopotilaalle pyritään järjestämään jatkohoitopaikkaa. Kaikki eivät kotiudu edes maksimaalisten kotiapujen turvin, joten erilaisista hoivapaikoistakin tulee tehdä selvitys.
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta on asianmukaista, mutta hienoista lisäystä niihinkin on tullut kaupungin väkimäärän kasvaessa. Kouluterveydenhuoltoonkin pitäisi löytyä jonkin verran lisäsatsausta.
Haasteita riittää ja ne ovat kuntalaisten perusturvan kannalta tärkeitä. Koko paletin toimivuuden kannalta näen itse vain akuuttitoiminnan osalta mahdollisuuksia ns. ostopalveluihin.
Markku Kopra
Olen pohdiskellut terveydenhuollon kehittämistä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon näkökulmista.
Hätäpäivystyksen keskittäminen suuria väestöalueita hoitaviin yhteispäivystyksiin on järkevää. Esim. sydäntapahtumat, aivohalvaukset ja pahemmin tapaturmaisesti loukkaantuneet tulevat Peijaksen yhteispäivystyksessä hoidettua paremmin, kun tarvittava spesialistikonsultaatio on seinän takana. Ambulanssipotilaat tuleekin ohjata suoraan Peijaksen yhteispäivystykseen, ellei kyseessä ole selvästi sosiaalinen syy.
Paikallisesti tulee parantaa vastaanottovalmiuksia äkillisesti sairastuneille muille potilaille (jotka nykyisessä päivystyspotilasluokituksessa ovat (C)-D-E-ryhmissä - tarkoittaa saman tai seuraavan päivän aikana hoidettavia). Heitä ei Peijaksen yhteispäivystys ota käsittelyynsä. Tämä toteutuisi joko olemassa olevan lääkärikunnan vuorotellen tekemänä tai ostopalveluna.
Ei-kiireellisten potilaiden vastaanottotoiminta on muodostettujen solujen harteilla ja sen tulee toimia vähintään hoitotakuulain puitteissa. Tässä toiminnassa tarvitaan huomattava kokemus, koska työ on eri lailla haastavaa/pitkäjänteistä kuin akuuttityö. Tässä työssä lääkärin tulee pystyä vastaamaan esim. SATA-komitean kaavailemiin monenlaisiin kuntalaista kuntouttaviin haasteisiin.
Yhteistyön erikoissairaanhoidon kanssa tulee tiivistyä, kuten tuleva terveydenhoitolakimmekin edellyttää. Käypä hoito-ohjeiston mukaista hoidon porrastusta pitää kehittää. Yhtenä heti käynnitettävä asiana esitän, että ei-kiireellisiä lähetteitä pohditaan porukalla esim. 1-2 kertaa viikossa kokoontuvassa läheteryhmässä.
Vuodeosastotoimintaa ja hoitoketjuja tulee arvioida jatkuvasti. Siinä toiminnassa on tapahtunutkin paljon kehitystä, mm. kotiutusryhmän muodostamisena. Toiminta on kuitenkin haastavaa ja paineita tulee suurien ikäluokkien ikääntymisen myötä. Vuodeosaston 3 tilojen siirtämisestä kokonaan keravalaisille tulee tehdä suunnitelma. Itse katsoisin kuitenkin suurimpien hankaluuksien olevan siinä, kun vuodeosastopotilaalle pyritään järjestämään jatkohoitopaikkaa. Kaikki eivät kotiudu edes maksimaalisten kotiapujen turvin, joten erilaisista hoivapaikoistakin tulee tehdä selvitys.
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta on asianmukaista, mutta hienoista lisäystä niihinkin on tullut kaupungin väkimäärän kasvaessa. Kouluterveydenhuoltoonkin pitäisi löytyä jonkin verran lisäsatsausta.
Haasteita riittää ja ne ovat kuntalaisten perusturvan kannalta tärkeitä. Koko paletin toimivuuden kannalta näen itse vain akuuttitoiminnan osalta mahdollisuuksia ns. ostopalveluihin.
Markku Kopra
Tilaa:
Kommentit (Atom)
