Hei,
Olen pohdiskellut terveydenhuollon kehittämistä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon näkökulmista.
Hätäpäivystyksen keskittäminen suuria väestöalueita hoitaviin yhteispäivystyksiin on järkevää. Esim. sydäntapahtumat, aivohalvaukset ja pahemmin tapaturmaisesti loukkaantuneet tulevat Peijaksen yhteispäivystyksessä hoidettua paremmin, kun tarvittava spesialistikonsultaatio on seinän takana. Ambulanssipotilaat tuleekin ohjata suoraan Peijaksen yhteispäivystykseen, ellei kyseessä ole selvästi sosiaalinen syy.
Paikallisesti tulee parantaa vastaanottovalmiuksia äkillisesti sairastuneille muille potilaille (jotka nykyisessä päivystyspotilasluokituksessa ovat (C)-D-E-ryhmissä - tarkoittaa saman tai seuraavan päivän aikana hoidettavia). Heitä ei Peijaksen yhteispäivystys ota käsittelyynsä. Tämä toteutuisi joko olemassa olevan lääkärikunnan vuorotellen tekemänä tai ostopalveluna.
Ei-kiireellisten potilaiden vastaanottotoiminta on muodostettujen solujen harteilla ja sen tulee toimia vähintään hoitotakuulain puitteissa. Tässä toiminnassa tarvitaan huomattava kokemus, koska työ on eri lailla haastavaa/pitkäjänteistä kuin akuuttityö. Tässä työssä lääkärin tulee pystyä vastaamaan esim. SATA-komitean kaavailemiin monenlaisiin kuntalaista kuntouttaviin haasteisiin.
Yhteistyön erikoissairaanhoidon kanssa tulee tiivistyä, kuten tuleva terveydenhoitolakimmekin edellyttää. Käypä hoito-ohjeiston mukaista hoidon porrastusta pitää kehittää. Yhtenä heti käynnitettävä asiana esitän, että ei-kiireellisiä lähetteitä pohditaan porukalla esim. 1-2 kertaa viikossa kokoontuvassa läheteryhmässä.
Vuodeosastotoimintaa ja hoitoketjuja tulee arvioida jatkuvasti. Siinä toiminnassa on tapahtunutkin paljon kehitystä, mm. kotiutusryhmän muodostamisena. Toiminta on kuitenkin haastavaa ja paineita tulee suurien ikäluokkien ikääntymisen myötä. Vuodeosaston 3 tilojen siirtämisestä kokonaan keravalaisille tulee tehdä suunnitelma. Itse katsoisin kuitenkin suurimpien hankaluuksien olevan siinä, kun vuodeosastopotilaalle pyritään järjestämään jatkohoitopaikkaa. Kaikki eivät kotiudu edes maksimaalisten kotiapujen turvin, joten erilaisista hoivapaikoistakin tulee tehdä selvitys.
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta on asianmukaista, mutta hienoista lisäystä niihinkin on tullut kaupungin väkimäärän kasvaessa. Kouluterveydenhuoltoonkin pitäisi löytyä jonkin verran lisäsatsausta.
Haasteita riittää ja ne ovat kuntalaisten perusturvan kannalta tärkeitä. Koko paletin toimivuuden kannalta näen itse vain akuuttitoiminnan osalta mahdollisuuksia ns. ostopalveluihin.
Markku Kopra
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Terveydenhuollon sekä muidenkin kunnan palveluiden tulee olla nimenomaan kuntalaisten palveleminen. Eikä itseisarvona saa olla esim. kustannussäästöt, joita toki saavutetaan mm. järkeistämällä ja mm. keskittämällä. Myöskään ostopalvelu ei mielestäni ole poissuljettu vaihtoehto. Ostopalveluissa kuitenkin valvonnan täytyy olla ostajajalla. Oikein hoidettuna ostopalvelut voivat olla järkevin/kustannustehokkain tapa hoitaa palveluita kun omat resurssit eivät riitä. Kannattaisin ajatusta myös esim. mielipidekyselystä asiakkailta ja henkilökunnalta. Näinhän toimitaan yrityksissäkin, kun halutaan parantaa palveluita/tuotteita.
Tämä lama vähentää ostopalveluita eli supistaa palvelupakkia, kuten viime lamakin 90-luvun alussa (tuolloin ne loppuivat tyystin). Se on huono asia.
Nyt vielä asiakkaitakin hakeutuu entistä enemmän julkiselle sektorille ajan oloon.
Onneksi on kokemuksia viime lamasta ja siitäkin selvittiin lopulta, vaikkakin hitaasti.
Markku
Lähetä kommentti