Hyvää Ystävän päivän jälkeistä huomenta!
Haluan kertoa mielipiteeni aiheesta, joka oli eilen todellakin pinnalla, mutta joka nykymaailman menossa hyvin tavallisesti unohtuu.
Eilen ihmiset Suomessa ja muuallakin muistivat ystäviään ja ehkä muitakin lähimmäisiään - se tuntui hyvältä.
Elämä jatkuu ja meidän arkemme ei ole nyt tämän taantuman/laman oloissa kaikille kovin "ruusuista".
Oma veikkaukseni on tällä hetkellä olemassa olevien tietojen perusteella se, että taloutemme pudotus tulee olemaan keskimäärin noin 10 prosentin luokkaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Sehän ei ole paljon, kun sitä suhteuttaa viime vuosien nousuun - palaisimme osapuilleen vuosien 2005-06-tasoon.
Vaikeutemme on tämän "kurjuuden" jakaminen. Tavalliselle keskiluokkaiselle suomalaiselle syntyvä lasku on välillä 2000-4000 euroa vuodessa. Sehän tarkoittaa osapuilleen esim. 1-2 etelän matkaa, joihin olemme viime aikoina varsin paljon sijoittaneet.
"Kurjuuden" jakaminen on vaikeaa ja tällä hetkellä Suomessa asemoidutaan omiin poteroihinsa tyyliin "minä en ainakaan peru sitä suunnittelemaani samba-karnevaalia".
ITSEKKYYS on lisääntymään päin. Kaikki pitävät kynsin ja hampain kiinni eduistaan.
Todellisissa vaikeuksissa ovat esim. vähävaraiset, yksinhuoltajat, monet vanhukset, useat velalliset jne...
SOLIDAARISUUS ja Sauli Niinistön taannoin ilmaisema KETÄÄN EI JÄTETÄ ovat nyt todella tärkeitä lamantorjuntakeinoja.
Markku Kopra
lauantai 14. helmikuuta 2009
perjantai 6. helmikuuta 2009
Laadukkaampaan perusterveydenhuoltoon Keravalla
Hei,
Olen pohdiskellut terveydenhuollon kehittämistä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon näkökulmista.
Hätäpäivystyksen keskittäminen suuria väestöalueita hoitaviin yhteispäivystyksiin on järkevää. Esim. sydäntapahtumat, aivohalvaukset ja pahemmin tapaturmaisesti loukkaantuneet tulevat Peijaksen yhteispäivystyksessä hoidettua paremmin, kun tarvittava spesialistikonsultaatio on seinän takana. Ambulanssipotilaat tuleekin ohjata suoraan Peijaksen yhteispäivystykseen, ellei kyseessä ole selvästi sosiaalinen syy.
Paikallisesti tulee parantaa vastaanottovalmiuksia äkillisesti sairastuneille muille potilaille (jotka nykyisessä päivystyspotilasluokituksessa ovat (C)-D-E-ryhmissä - tarkoittaa saman tai seuraavan päivän aikana hoidettavia). Heitä ei Peijaksen yhteispäivystys ota käsittelyynsä. Tämä toteutuisi joko olemassa olevan lääkärikunnan vuorotellen tekemänä tai ostopalveluna.
Ei-kiireellisten potilaiden vastaanottotoiminta on muodostettujen solujen harteilla ja sen tulee toimia vähintään hoitotakuulain puitteissa. Tässä toiminnassa tarvitaan huomattava kokemus, koska työ on eri lailla haastavaa/pitkäjänteistä kuin akuuttityö. Tässä työssä lääkärin tulee pystyä vastaamaan esim. SATA-komitean kaavailemiin monenlaisiin kuntalaista kuntouttaviin haasteisiin.
Yhteistyön erikoissairaanhoidon kanssa tulee tiivistyä, kuten tuleva terveydenhoitolakimmekin edellyttää. Käypä hoito-ohjeiston mukaista hoidon porrastusta pitää kehittää. Yhtenä heti käynnitettävä asiana esitän, että ei-kiireellisiä lähetteitä pohditaan porukalla esim. 1-2 kertaa viikossa kokoontuvassa läheteryhmässä.
Vuodeosastotoimintaa ja hoitoketjuja tulee arvioida jatkuvasti. Siinä toiminnassa on tapahtunutkin paljon kehitystä, mm. kotiutusryhmän muodostamisena. Toiminta on kuitenkin haastavaa ja paineita tulee suurien ikäluokkien ikääntymisen myötä. Vuodeosaston 3 tilojen siirtämisestä kokonaan keravalaisille tulee tehdä suunnitelma. Itse katsoisin kuitenkin suurimpien hankaluuksien olevan siinä, kun vuodeosastopotilaalle pyritään järjestämään jatkohoitopaikkaa. Kaikki eivät kotiudu edes maksimaalisten kotiapujen turvin, joten erilaisista hoivapaikoistakin tulee tehdä selvitys.
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta on asianmukaista, mutta hienoista lisäystä niihinkin on tullut kaupungin väkimäärän kasvaessa. Kouluterveydenhuoltoonkin pitäisi löytyä jonkin verran lisäsatsausta.
Haasteita riittää ja ne ovat kuntalaisten perusturvan kannalta tärkeitä. Koko paletin toimivuuden kannalta näen itse vain akuuttitoiminnan osalta mahdollisuuksia ns. ostopalveluihin.
Markku Kopra
Olen pohdiskellut terveydenhuollon kehittämistä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon näkökulmista.
Hätäpäivystyksen keskittäminen suuria väestöalueita hoitaviin yhteispäivystyksiin on järkevää. Esim. sydäntapahtumat, aivohalvaukset ja pahemmin tapaturmaisesti loukkaantuneet tulevat Peijaksen yhteispäivystyksessä hoidettua paremmin, kun tarvittava spesialistikonsultaatio on seinän takana. Ambulanssipotilaat tuleekin ohjata suoraan Peijaksen yhteispäivystykseen, ellei kyseessä ole selvästi sosiaalinen syy.
Paikallisesti tulee parantaa vastaanottovalmiuksia äkillisesti sairastuneille muille potilaille (jotka nykyisessä päivystyspotilasluokituksessa ovat (C)-D-E-ryhmissä - tarkoittaa saman tai seuraavan päivän aikana hoidettavia). Heitä ei Peijaksen yhteispäivystys ota käsittelyynsä. Tämä toteutuisi joko olemassa olevan lääkärikunnan vuorotellen tekemänä tai ostopalveluna.
Ei-kiireellisten potilaiden vastaanottotoiminta on muodostettujen solujen harteilla ja sen tulee toimia vähintään hoitotakuulain puitteissa. Tässä toiminnassa tarvitaan huomattava kokemus, koska työ on eri lailla haastavaa/pitkäjänteistä kuin akuuttityö. Tässä työssä lääkärin tulee pystyä vastaamaan esim. SATA-komitean kaavailemiin monenlaisiin kuntalaista kuntouttaviin haasteisiin.
Yhteistyön erikoissairaanhoidon kanssa tulee tiivistyä, kuten tuleva terveydenhoitolakimmekin edellyttää. Käypä hoito-ohjeiston mukaista hoidon porrastusta pitää kehittää. Yhtenä heti käynnitettävä asiana esitän, että ei-kiireellisiä lähetteitä pohditaan porukalla esim. 1-2 kertaa viikossa kokoontuvassa läheteryhmässä.
Vuodeosastotoimintaa ja hoitoketjuja tulee arvioida jatkuvasti. Siinä toiminnassa on tapahtunutkin paljon kehitystä, mm. kotiutusryhmän muodostamisena. Toiminta on kuitenkin haastavaa ja paineita tulee suurien ikäluokkien ikääntymisen myötä. Vuodeosaston 3 tilojen siirtämisestä kokonaan keravalaisille tulee tehdä suunnitelma. Itse katsoisin kuitenkin suurimpien hankaluuksien olevan siinä, kun vuodeosastopotilaalle pyritään järjestämään jatkohoitopaikkaa. Kaikki eivät kotiudu edes maksimaalisten kotiapujen turvin, joten erilaisista hoivapaikoistakin tulee tehdä selvitys.
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta on asianmukaista, mutta hienoista lisäystä niihinkin on tullut kaupungin väkimäärän kasvaessa. Kouluterveydenhuoltoonkin pitäisi löytyä jonkin verran lisäsatsausta.
Haasteita riittää ja ne ovat kuntalaisten perusturvan kannalta tärkeitä. Koko paletin toimivuuden kannalta näen itse vain akuuttitoiminnan osalta mahdollisuuksia ns. ostopalveluihin.
Markku Kopra
sunnuntai 1. helmikuuta 2009
Laman hinta
Hei,
Kun taantuman/laman vaikutuksia nyt nähdään ja toivottavasti jatkossa tutkitaan, niin allekirjoittaneelle nousee esille muutama seikka...
Taantuma/lama on suuri UUSJAKO. Se tulee täydentämään viime vuosina tapahtunutta tulonjakoa varakkaiden ja vähäväkisten kesken.
Olen tietoisesti ottanut talousahdinkoon sellaisen näkökulman, että miten tässä käy eri kansanryhmille. Näkökulma on tärkeä tarkasteltaessa sitä, miten tätä taantumaa/lamaa tulisi hoitaa.
Toki varakkaat kärsivät erilaisten pörssitappioiden muodossa, mutta heistä harvojen peruselinturva on uhattuna. Monesti tappioita korjataan uusilla sijoituksilla nyt edullisiksi tulleilla uusilla omaisuushankinnoilla.
Todelliset kärsijät löytyvät yhteiskuntamme vähäväkisistä, joita ovat etenkin työtätekevät, pienyrittäjät, työttömät ja eläkeläiset.
Voimme vain todeta, ketä kerätyillä verovaroilla tuetaan joskus hyvinkin avokätisesti. Olen myös huomannut, että ruohonjuuritasolla pyritään nyt kiristämään vyötä.
On totta, että tärkeää ydinteollisuuttamme on pyrittävä pitämään pystyssä, mutta mitä tuo tuettu teollisuus tekee globaalissa maailmassa: moni nostaa kytkintä ja lähtee halvemman työvoiman maihin.
Mitä kuitenkin pitäisi tehdä... Olen sitä mieltä, että räätälöityjä tukitoimia on suunniteltava myös työntekijöille, pienyrittäjille, työttömille ja eläkeläisille. Luetteloni on esimerkinomainen ja sisällytän siihen toki myös lapsiperheet, joista erityisesti yksinhuoltajat vaativat erityistoimia.
Valoa on kuitenkin tunnelin päässä. Tiedän tämän pahemman laman kokeneena. Pyrin vain tämän taantuman/laman haittojen minimoimiseen.
Markku Kopra
Kun taantuman/laman vaikutuksia nyt nähdään ja toivottavasti jatkossa tutkitaan, niin allekirjoittaneelle nousee esille muutama seikka...
Taantuma/lama on suuri UUSJAKO. Se tulee täydentämään viime vuosina tapahtunutta tulonjakoa varakkaiden ja vähäväkisten kesken.
Olen tietoisesti ottanut talousahdinkoon sellaisen näkökulman, että miten tässä käy eri kansanryhmille. Näkökulma on tärkeä tarkasteltaessa sitä, miten tätä taantumaa/lamaa tulisi hoitaa.
Toki varakkaat kärsivät erilaisten pörssitappioiden muodossa, mutta heistä harvojen peruselinturva on uhattuna. Monesti tappioita korjataan uusilla sijoituksilla nyt edullisiksi tulleilla uusilla omaisuushankinnoilla.
Todelliset kärsijät löytyvät yhteiskuntamme vähäväkisistä, joita ovat etenkin työtätekevät, pienyrittäjät, työttömät ja eläkeläiset.
Voimme vain todeta, ketä kerätyillä verovaroilla tuetaan joskus hyvinkin avokätisesti. Olen myös huomannut, että ruohonjuuritasolla pyritään nyt kiristämään vyötä.
On totta, että tärkeää ydinteollisuuttamme on pyrittävä pitämään pystyssä, mutta mitä tuo tuettu teollisuus tekee globaalissa maailmassa: moni nostaa kytkintä ja lähtee halvemman työvoiman maihin.
Mitä kuitenkin pitäisi tehdä... Olen sitä mieltä, että räätälöityjä tukitoimia on suunniteltava myös työntekijöille, pienyrittäjille, työttömille ja eläkeläisille. Luetteloni on esimerkinomainen ja sisällytän siihen toki myös lapsiperheet, joista erityisesti yksinhuoltajat vaativat erityistoimia.
Valoa on kuitenkin tunnelin päässä. Tiedän tämän pahemman laman kokeneena. Pyrin vain tämän taantuman/laman haittojen minimoimiseen.
Markku Kopra
Tilaa:
Kommentit (Atom)
