Nuoret

Hyvää päivää,

Tulin juuri kesämökiltä Tammelasta ja mietimme siellä, mikä tekee nuorisolle pahan olon.

Peruspahaolo nuorisolla on ollut aina (myös minulla), kun se kuuluu tavanomaiseen kehittymiseen. Monia asioita pitää silloin myös kokeilla.

Keskittyisin nyt vain väkivaltaisuuden syntyyn, mitä olen Jokelan tapahtumien jälkeen joutunut pohdiskelemään. Luettelonomaisesti...
- perhe- ja sukuyhteisöjen hajoaminen - pohja katoaa
- ihmisten jakautuminen (polarisoituminen) kahteen kastiin: hyvin ja huonosti pärjäävät
- poikkeavien lasten syrjintä ja koulukiusaaminen
- tulosvastuun korostaminen ja epärehti kilpailu
- informaatiotulva, mistä kukaan ei ota selvää. Helppo valikoida kuitenkin väkivaltasivustoja.
- TV-ohjelmien jatkuva väkivalta kaikilla kanavilla
- ehkä tärkeimpänä lasten ja nuorten tarpeiden ja huolien kuuntelemisen laiminlyönti
- ...

Olen aikaisemmin kertonut mielipiteeni aseista ja voin kertoa senkin, että minulla on metsästystä varten aseenkantolupa haulikkoon ja kivääriin. Aseet ovat välttämättömiä osaavissa käsissä.

Nuorison pahan olon korjaaminen tarvitsee pitkän ajan ohjelmaa, minkä laatimisessa nuoret itse ovat mukana ja varmasti motivoituneina.

Samalla tarvitaan nyt rajoituksia esim. misantropoly-kerhoille.

Aseista

Kauhajoen ja Jokelan traagiset tapahtumat ovat nostaneet aseet keskusteluun.

Asekantolupia on Suomessa myönnetty Suomessa (toisin kuin monissa muissa maissa) varsin tiukin perustein, joita ovat turvatoimet (kuten poliisitoimi ja muut turvatoimet), metsästys, ampumaharrastus, aseiden keräily (inaktivoidut aseet) ja jotkut erityistehtävät. Jokaisella on täytynyt olla perusteltu syy hankkia aseita.

Turvatoimiin toki tarvitaan erilaisia aseita. Vaikeita tehtäviä ei vain voi aina hoitaa ilman kättä pidempää välinettä. Tässä yhteydessä on tapahtunut turvatoimen laajuuteen suhteuttaen varsin vähän vahinkoja ja väärinarviointeja.

Metsästys on Suomessa laajaa, välttämätöntä ja taloudellisestikin merkittävää. Maaseudulla metsästys on myös paikoin merkittävä elinkeino. Vahinkoja sattuu, mutta toiminnan laajuuden huomioiden (noin puoli miljoonaa suomalaista toimii jollain tavalla metsästyksen piirissä) varsin vähän.

Ampumaharrastus on Suomessa myös laajaa ja toi Pekingistä kaksi mitalia ja oli siten menestynein urheilulajeistamme. Harrastuksen laajuus tuo kuitenkin epävarmuustekijän etenkin silloin, kun aseenkantolupa myönnetään heti harrastuksen alettua tai vain lyhyen harrastusuran jälkeen. Tässä on vakavan harkinnan paikka. Sekä Jokelan että Kauhajoen massamurhan tekijät hakivat aseenkantolupansa ampumaharrastuksen perusteella. Kuitenkin on muistettava se, että ampumaharrastuksen vakavilla harrastajilla ei ole kaikkialla Suomessa kunnollisia tiloja harrastukselleen. Varmasti moni haluaisikin säilöä aseensa valvottuihin tiloihin, kunhan sinne ei ole esim. sadan kilometrin ajomatkaa.

En malta olla esittämästä mielipidettäni Suomen talvisodasta, missä suuri uhka torjuttiin. Se vaati suomalaisilta nopeata ja valmiiksi rutinoitua aseenkäyttöä, missä erityisesti jo metsästystä harrastaneet olivat keskeisessä asemassa vastapuolta kokeneempina aseenkäyttäjinä.

Sarjatulta ampuviin aseisiin tulee jatkokäsittelyssä kiinnittää erityistä huomiota. Kannatettava on myös sisäasiainministerin suunnitelma kahden kansalaisluottamusta nauttivan ulkopuolisen henkilön suosituksesta saada aseenkantolupa.

Ase on vain väline ja sen väärinkäyttö kumpuaa monista yhteiskunnallisista ja henkilökohtaisista ongelmista, joihin edellisessä blogitekstissäni viittasin. Lisäksi on sellainen ongelma, että Suomessa saattaa olla ja meille saatetaan tuoda laittomia aseita.

Kauhajoki

On surun päivä.

Keinoja ongelmien tunnistamiseksi ja hoitamiseksi etsitään eri tahoilla ja tasoilla.

Oman näkemykseni mukaan maailmassa on ollut jo koko talouden nousukauden käynnissä monia prosesseja, jotka yhteensä johtavat tällaisiin hirmutekoihin:

- taloudellinen eriarvoisuus on nousukauden aikana päässyt vain lisääntymään
- taloudellisia arvoja korostetaan entistä enemmän
- maailmalla käydään jatkuvasti julmailmeisiä sotia, jotka tulevat silmille ajantasaisesti
- väkivaltaviihteen määrä on lisääntynyt esim. television kaikilla kanavilla
- julkisuudesta on tullut tavoiteltavaa keinolla millä hyvänsä
- yhteisöllisyys ontuu
- yhä useampi nuori ihminen jää elämässään yksin
- informaatiotulva ahdistaa
- jne...

Samalla:

- henkiset arvot ja perheet ovat koetuksella
- mallit ongelmien ratkaisemiseksi ovat kieroutuneet ja/tai suoraviivaistuneet
- numeraalista menestystä ja tehokkuutta arvostetaan
- ennaltaehkäisevän työn osuutta on vähemmän korjaavan työn sijasta
- koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on monin paikoin rapautunut
- palkkausjärjestelmät eivät suosi ennaltaehkäisevää työtä
- jne...

Olen kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen. Näyttää vain valitettavasti siltä, että tie on kivinen ja käy kantapään kautta oppien.

Surunvalittelut Kauhajoen uhreille ja Heidän läheisilleen.

Keravan terveydenhuolto

Hei,

Keravan terveydenhuolto toimii selvästi valtakunnallisesti katsoen keskimääräistä paremmalla tasolla. Tästä on annettava suurin kiitos pitkään terveyskeskuksen toimissa pysytelleille työntekijöille: lääkäreille, hoitohenkilökunnalle ja muille terveyskeskuksen työntekijöille. Terveyskeskuksen johto on vakiintunut ja siitä kiitos osaavalle terveydenhuollon johtajalle. Eräs yksittäinen menestyksemme syy on rakentamamme uudisosan (osasto 3) pitäminen omissa käsissämme, mikä antaa mahdollisuuden vuokrata hoitopaikkoja ja antaa mahdollisuuden myös joustavuuteen omien keravalaisten potilaittemme hoidossa.

Haasteita on jatkossa useita:
- liian monta hoitohenkilökunnan (erityisesti lääkärin virkaa) on tyhjillään. Rekrytointiin on satsattava ja kiinnostusta voimme lisätä monin eri keinoin. Onnistuessamme voimme vähentää harmillisia hoitoviiveitä.
- erikoissairaanhoidon kanssa on kehitettävä jatkuvasti yhteistyötä, mikä parantaa sen yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Tätähän edellyttää uunituore terveydenhuoltolakikin, joka saanee vahvistuksensa piakkoin eduskunnassa. Kerava on ollut positiivinen erilaisissa yhteistyösuunnitelmissa, mutta ne vaativat jatkuvaa hiomista.
- ostopalvelut ovat välttämättömiä, mutta niissä pitää olla järkeä: ei ylisuuria palkkioita eikä tyytymistä "rusinat pullasta"-järjestelmiin.
- ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa pitää kohottaa, sillä meillä ei ole varaa erilaisten neuvolatoimintojemme ja kouluterveydenhuollon rapautumiseen.
- erikseen on mainittava mielenterveystyö ja nuorisopsykiatria, joille riittää asiakkaita. Jonot vain ovat sietämättömän pitkät.
- julkisen sektorin ja yksityissektorin yhteistyötä on hyödyllistä lisätä ja monipuolistaa..
- esitin vain osan ns. kuumista asioista, joihin allekirjoittaneella on kehittämisajatuksia. Monia muitakin alueita on, mutta nyt painaa päälle huominen työpäivä...

AVAUS

Hyvää sunnuntai-iltaa! Avasin tänään blogini, koska halusin ajatuksiani esille. Lääkärinä olen erityisen kiinnostunut terveydenhuollosta ja sen kehittämisestä. Olen kuitenkin jo vuodesta 1981 työskennellyt sosiaalilääketieteen alalla kansaneläkelaitoksen palkkalistalla. Liikunta ja urheilu on aina ollut lähellä sydäntäni, kun harrastan urheilulääketiedettä edelleen aktiivisesti. Sekä nuorten että ikäihmisten liikunnan kehittäminen on tärkeää unohtamatta huippu-urheilua ja sen saavutusten innostavaa vaikutusta maallemme. Olen itse opiskellut/opiskelen edelleen ja sen kautta tutustunut koulunkäyntiin ja opiskeluun sekä niissä oleviin ongelma-asioihin. Maamme omailmeinen luonto ja kulttuuri ovat minulle tärkeitä.

Tämän avauksen jälkeen siirryn konkreettisten kysymysten käsittelyyn.