Markku Kopra

Sikainfluenssa

2009-11-14T04:38:00.000-08:00

Heippa pitkästä aikaa!

Sikainfluenssa on nyt pandemia koko maassa, mutta se ei ole suinkaan ensimmäinen influenssaviruksen aiheuttama pandemia. Ensimmäinen suhteellisen hyvin tunnettu influenssan aiheuttama pandemia on ollut jo 1889-91 (ns. ryssän kuume), jolloin se tappoi joitakin satoja suomalaisia. Sitä pahempi ja toistaiseksi pahin influenssapandemia oli 1918-1920 riehunut ns. Espanjan tauti, joka tappoi Suomessa noin 30 000 ihmistä. Influenssavirus keksittiin vuonna 1930 (aikaisemmat pandemiat on todettu geenitutkimusten avulla). Vuosina 1957-58 riehui seuraava pandemia, ns. aasialainen, joka oli H2N2-influenssaviruksen aiheuttama. Tähän sairastui noin 700 000 - 1 miljoona suomalaista, joista yli 65-vuotiaiden kuolleisuus oli suurinta ja kokonaiskuolleisuudeksi arvioitiin yli tuhat suomalaista. Aasialaiseen influenssaan saatiin kehitettyä rokote, mutta se tuli käyttöön liian myöhään. Vuonna 1968 oli seuraava influenssapandemia, H3N2 (ns. Hongkongilainen), johon kuolleisuus oli 2-4-kertainen tavalliseen kausi-influenssaan verraten. Ns. lintuinfluenssa, H5N1 riehui maailmalla vuonna 2003, mutta ei tullut Euroopassa Romaniaa pidemmälle.

Nykyisen pandemian aiheuttanut influenssavirus on H1N1-tyyppiä. Se alkoi Meksikosta aiheuttaen siellä varsin paljon kuolemantapauksia, joista osan poikkeuksellisen nuorissa ikäryhmissä. Kyseessä on potentiaalisesti vaarallinen tauti, johon kuolleisuus ohittaa monet muut kuolemanriskit, mutta tällä hetkellä kuolleisuus näyttää tulevan suunnilleen samanlaiseksi kuin Hongkongilaisenkin eli noin 2-4-kertaiseksi tavalliseen kausi-influenssaan verrattuna, ja se kohtelee huonosti toisaalta riskiryhmiin kuuluvia ja toisaalta perusterveitäkin nuoria ihmisiä.

Sikainfluenssaa vastaan ehdittiin kehittää rokote, jota valmistetaan suuremmisssa määrin Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Kiinassa. Meillä on käytössä yhdysvaltalainen rokote, jonka valmistuksessa on käytetty kananmunia, joten se ei sovi selvästi kananmuna-allergisille. Toimitukset menevät sitä tilanneille maille, joten kukin saa rokotetta tietyn määrän viikossa (Suomi noin 200 000 annosta/viikko). Rokotukset tapahtuvat riskiryhmittäin noudattaen pääosin kausi-influenssan riskiryhmäpriorisointia. Riskiryhmien rokotukset ovat jo hyvässä vaiheesssa, joten siltä osin päästään todennäköisesti kuolemien alenemiseen. Muistettava on kuitenkin, että rokote toimii hyvin vasta noin 2 viikon kuluttua rokotushetkestä. Sveitsiläisen rokotteen valmistuksessa ei ole käytetty kananmunia, joten se sopii myös kananmuna-allergisille. Toistaiseksi ko rokotetta ei ole saatu Suomeen huolimatta kauan sitten tehdystä tilauksesta.

Rokote kannattaa ehdottomasti ottaa, mikäli sen onnistuu saamaan. Se alentaa kuolleisuutta ja myös sikainfluenssan jälkitauteina usein tulevaa keuhkokuumetta ja harvemmin tulevaa influenssavirusaivokuumettakin. Vapaaehtoista sikainfluenssarokotteen ottaminen toki on.

Suurimmalle osalle ihmisistä sikainfluenssavirus aiheuttaa lievähkön tautimuodon, jota voidaan hoitaa symptomaattisella (oireenmukaisella) lääkityksellä. Kuumetta ja päänsärkyä alle 19-vuotiailla on syytä hoitaa parasetamolilla ja vanhemmilla ihmisillä voi käyttää mitä tahansa tulehduskipulääkettä, jopa asetyylisalisyylihappoa, mikä lapsille voi aniharvoin aiheuttaa influenssan yhteydessä ns. Reyen oireyhtymää, mikä on harvinainen maksaa ja aivoja vaurioittava sairaus. Symptomaattiseen hoitoon kuuluu myös lepo ja runsas juominen. Yleisesti suositellaan noin viikon sairauslomaa ja lepoa kotona.

Oseltamiviriinin (Tamiflu) ja tsanaviriinin (Relenza) käyttäminen hoidossa on hyödyllistä. Se tulee aloittaa 48 tunnin kuluessa sairauden alusta. Viruslääkkeen on todettu vähentävän kuolleisuutta ja lieventävän oireita. Viruslääke vähentää keuhkokuumeita ja aivotulehduksia todístettavasti.

Tämä pandemia on julistettu alkaneeksi koko maassa noin viikko sitten. Lapissa, mistä epidemia alkoi, epidemia alkaa jo hellitää. Etelä-Suomessakin nähtäneen epidemian hellitäminen ennen joulua. On muistetta kuitenkin rokotuksistakin keskusteltaessa, että aikaisempiinkin pandemioihin on liittynyt toinen aalto, joka tullee ensi vuonna.

Keravalla 14.11.2009
Markku Kopra

Kesäkuulumisia

2009-06-28T02:08:00.000-07:00

Hei ja kuumia kesäpäiviä!

Olen menossa Lappiin, missä työllistämäni 23-v tekniikan ylioppilaspoikani jo puuhastelee. Tekemistä riittää. Olen hämmästynyt, että emme käytä hyväksi kaikkia luonnonrikkauksia.

Loppupeleissä kokoomus ja sen mukana keskusta+vihreät myöntyi antamaan vaikeavammaisille sen, mikä heille kuuluu.

Kanniston koulun lakkauttaminen väkipakolla ja äärimmäisen pienellä äänestyspäätöksellä tulee jäämään mustaksi lehdeksi Keravan historiaan.

Juhannuksen kieppeillä Kerava kokoomus sitten teki oman ehdotuksensa, joka on itse asiassa sama, mihin itse olen pyrkinyt. Pasi Reentolan jo vanha kouluverkkoselvitys on aikansa elänyt ja vaatii tilalle Keravan opetusjärjestelyt paremmin huomioivan selvityksen. Aika näyttää, tarvitaanko siinäkin ulkopuolista selvityshenkilöä.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanoisin, että Keskuskoulun (suojeltava kiinteistö) saneeraus koulukäyttöön on järkevintä. Pitää tutkia, saadaanko siitä ns. 2-sarjainen koulu. Ratkaisu olisi kaikista vaihtoehdoista taloudellisin. Se helpottaisi Sompion paineita huomattavasti. Kurkelan koulun laajennus on tärkeä, mutta se ei pikaisesti onnistu.

Markku Kopra

Saldoa kaupunginhallituskaudesta 2009

2009-06-18T20:55:00.000-07:00

Heippa pitkästä aikaa! On ollut sekä töitä että luottamusmieshommia niin paljon, ettei aika tahdo riittää.

Keravan kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa on tehty sekä hyviä (enimmäkseen) ja huonoja päätöksiä. Osa hyvistäkin päätöksistä on pitänyt rutistaa oikeistorintamalta väkipakolla, kuten määräraha vaikeavammaisille viimeisessä valtuustossa.

Kanniston koulun lopettamisen suhteen kokoomus-keskusta-vihreä-akseli on toiminut saumattomasti ja aina vain niukimmalla enemmistöllä. Itse olen asiasta täysin eri mieltä heidän kanssaan ja olen tutustunut huomattavaan määrään eri kaupunkien kouluverkkoselvityksiä, joissa lähdetään toiminnallisista ja pedagogisista tavoitteista: 1. lähikouluperiaate, 2. terveet ja turvalliset oppimisympäristöt, 3. varhainen puuttuminen ja tuki ongelmien sattuessa, 4. päivähoidon, ensiopetuksen ja peruskoulun yhteys, 5. yhtenäisen perusopetuksen pedagogiset tavoitteet. Seuraavaksi tulevat taloudelliset tavoitteet, kuten tilojen ja resurssien tehokas käyttö ja investointien ennakoiva suunnittelu. Muualla on kiinnitetty huomiota myös kestävän kehityksen periaatteeseen ja koulun tilojen käyttöön muuhunkin hyödylliseen toimintaan silloin, kun oppilaat ovat poissa.

Oli pakko kolmannen 5-6-tappion jälkeen kirjoittaa hiukan kärkevämmin. Totean vain, että jatkaan samaan tyyliin tinkimättömästi, ellei järkeviin neuvotteluihin ja ratkaisuihin päästä. On aivan selvä, että ainoastaan kansaa ja äänestäjiä mainitsemani "dreamteam" pelkää.

Hyvät jussit! Markku Kopra

Heinolassa jyrää

2009-03-07T23:35:00.000-08:00

Hyvää naistenpäivää kaikki naiset!

Ensinnäkin onnittelen Teitä sydämestäni! Juuri kuulin, että työllisyysasteenne on korkea koko Euroopan mitassa. Silti olette jaksaneet hoitaa perheitänne. Vilpitön kiitos kaikille!

Keravalta oli tosiaan noin 60 hengen päättäjä- ja virkamieskööri Heinolassa luomassa poliittisten ryhmien välistä konsesusta siitä, miten asioita lama-ajan Keravalla hoidetaan.

Voin kertoa, että tilaisuus oli tarpeellinen, kuten niin monet ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutetut totesivat. Keski-Uusimaa kritisoi tilaisuuden kustannuksia. Ok, halvin tapa olisi ollut laivaseminaari Tallinnaan ja kalliimpi esim. 2 päivän seminaari Gustavelundisssa.

Maamme taloustilanne on vakava emmekä ole vielä tavoittaneet "vapaan pudotuksen" pohjaa. Tästäkin vuodesta tehtävät ennusteet ovat osin arvailuja. Allekirjoittanut haluaisi kuitenkin rauhoittaa ja kehoittaa useampia firmoja ja myös julkisia yhteisöjä liittymään viime viikolla perustettuun "meillä ei irtisanota"-kampanjaan.

Heinolan seminaarissa ei kukaan halunnut lähteä irtisanomisten ja lomautusten tielle. Onhan niin, että tänä vuonna jää ensimmäinen suuri ikäluokka eläkkeelle (eli -46 syntyneet), joten meillä on vastassammne joka tapauksessa työvoimapula.

Heinolan seminaarin enemmistö ei kannattanut kajoamista sosiaali- ja terveystoimen, kasvatus- ja opetustoimen sekä vapaa-ajantoimen budjettiin kaupunginjohtajan esittämällä tavalla, vaan esitettiin noilta osin lautakuntien itsensä toimia ja tarvittaessa kaupungin lainanoton lisäystä.

Veroäyrin korotus tulee vuonna 2010 näillä näkymin noin 1%:n suuruisena.

Olemme Keravalla hyvässä jamassa. Meidän velkamme on edelleen noin 2000 euroa/asukas, kun Heinolasa se on 4000 euroa/asukas. Jyväskylässä kamppaillaan 15 milj euron vajauksen kattamiseksi ja Oulun ympäristökunnat ovat niin suurissa veloissa, että Oulu ei halua niiden kanssa kuntaliitosta.

Markku Kopra
Keravan kaupunginhallituksen jäsen
SDP

Lamasta

2009-03-01T08:56:00.000-08:00

Hyvää ensimmäistä kevätkuukautta ystävät,

Elämme nyt talouselämän lama-aikaa. Tilannehan ei ole uusi ja odottamaton, koska se kuuluu kapitalistiseen järjestelmäämme. Tällaisia aikoja eletään syklittäin noin 10 vuoden välein. Ero aikaisempiin lama-aikoihin on, että käsillä on nyt ensimmäinen globaali lama.

Olen nähnyt monenlaisia lamoja, esim. 60-luvun lopulla Suomen markka devalvoitiin 30%, mikä oli siis kansalaisten ostovoiman pudotus silloin yhdessä yössä. 1990-luvun alussa kärsimme myös pahemmasta lamasta, jota tuolloin luonnehti etenkin pankkijärjestelmämme romahdus (ns. pankkikriisi). Edelleenkin korjaamme tuon laman kielteisiä vaikutuksia. 90-luvun laman hoito vaati useissa kunnissa joukkoirtisanomiset, esim. Keravalla noin 70 vakituista virkaa lopetettiin ja ao virkaa tekevä irtisanottiin (mm. 1 lääkäri, johtava hoitaja ja vanhainkodin johtaja omalta sektoriltani), määräaikaiset ja sijaisina työskentelevät työntekijät saivat myös lähteä. Kansantalous toipui lamaa edeltävälle tasolle vasta 90-luvun lopulla.

Nykyinen lama on siten vaikeampi, että joudumme varmaan pitempään odottelemaan vientiteollisuutemme virkistymistä. Se voi pidentää lamasta toipumista, mutta jää nähtäväksi. Suomen elintaso on joka tapauksessa riippuvaisempi kansainvälisestä kaupasta kuin aikaisemmin.

Keravankin kaupungin johto on ilmoittanut, että tällä kerralla asiat hoidettaisiin ilman irtisanomisia ja jopa ilman lomautuksia.

Laman hoito vaatii puuttumista osin jo jäykistyneisiin toimintatapoihimme. Joudumme arvioimaan kaikki toimintamme uudelleen. Se koskee hyvin syvällisesti kunnallisia toimintoja, suurimpaa sosiaali- ja terveystointa, toiseksi suurinta kasvatus- ja opetustointa, myös tekniikkaa ja muita toimintoja. Tästä pitää lautakunnilla olla aloite ja vastuu, jotta tilanne hoidettaisiin järkevästi ja peruspalveluja kunnioittaen.

Rahaa joudutaan myös keräämään, mutta sillä on omat rajansa. Kunnallisveron nosto yhdellä prosentilla ja velan tuplaaminen nykyisestä ovat kovan luokan rajapyykkejä. Vapaaehtoisia toimia, kuten lomarahojen vaihtoa vapaaksi tulee käyttää silloin, kun siihen on mahdollisuuksia palveluiden ja muiden työntekijöiden liiaksi kärsimättä.

Suomalaiset ovat tiukoissa tilanteissa aiemminkin lopulta toimineet yhteisvastuullisesti ja uskon sen periaatteen nytkin nousevan esiin. Kaikkien pitää tulla vain esiin omista poteroistaan ja oman napansa tuijottamisesta.

Markku Kopra

Välittämisestä

2009-02-14T17:48:00.000-08:00

Hyvää Ystävän päivän jälkeistä huomenta!

Haluan kertoa mielipiteeni aiheesta, joka oli eilen todellakin pinnalla, mutta joka nykymaailman menossa hyvin tavallisesti unohtuu.

Eilen ihmiset Suomessa ja muuallakin muistivat ystäviään ja ehkä muitakin lähimmäisiään - se tuntui hyvältä.

Elämä jatkuu ja meidän arkemme ei ole nyt tämän taantuman/laman oloissa kaikille kovin "ruusuista".

Oma veikkaukseni on tällä hetkellä olemassa olevien tietojen perusteella se, että taloutemme pudotus tulee olemaan keskimäärin noin 10 prosentin luokkaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Sehän ei ole paljon, kun sitä suhteuttaa viime vuosien nousuun - palaisimme osapuilleen vuosien 2005-06-tasoon.

Vaikeutemme on tämän "kurjuuden" jakaminen. Tavalliselle keskiluokkaiselle suomalaiselle syntyvä lasku on välillä 2000-4000 euroa vuodessa. Sehän tarkoittaa osapuilleen esim. 1-2 etelän matkaa, joihin olemme viime aikoina varsin paljon sijoittaneet.

"Kurjuuden" jakaminen on vaikeaa ja tällä hetkellä Suomessa asemoidutaan omiin poteroihinsa tyyliin "minä en ainakaan peru sitä suunnittelemaani samba-karnevaalia".

ITSEKKYYS on lisääntymään päin. Kaikki pitävät kynsin ja hampain kiinni eduistaan.

Todellisissa vaikeuksissa ovat esim. vähävaraiset, yksinhuoltajat, monet vanhukset, useat velalliset jne...

SOLIDAARISUUS ja Sauli Niinistön taannoin ilmaisema KETÄÄN EI JÄTETÄ ovat nyt todella tärkeitä lamantorjuntakeinoja.

Markku Kopra

Laadukkaampaan perusterveydenhuoltoon Keravalla

2009-02-06T19:31:00.000-08:00

Hei,

Olen pohdiskellut terveydenhuollon kehittämistä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon näkökulmista.

Hätäpäivystyksen keskittäminen suuria väestöalueita hoitaviin yhteispäivystyksiin on järkevää. Esim. sydäntapahtumat, aivohalvaukset ja pahemmin tapaturmaisesti loukkaantuneet tulevat Peijaksen yhteispäivystyksessä hoidettua paremmin, kun tarvittava spesialistikonsultaatio on seinän takana. Ambulanssipotilaat tuleekin ohjata suoraan Peijaksen yhteispäivystykseen, ellei kyseessä ole selvästi sosiaalinen syy.

Paikallisesti tulee parantaa vastaanottovalmiuksia äkillisesti sairastuneille muille potilaille (jotka nykyisessä päivystyspotilasluokituksessa ovat (C)-D-E-ryhmissä - tarkoittaa saman tai seuraavan päivän aikana hoidettavia). Heitä ei Peijaksen yhteispäivystys ota käsittelyynsä. Tämä toteutuisi joko olemassa olevan lääkärikunnan vuorotellen tekemänä tai ostopalveluna.

Ei-kiireellisten potilaiden vastaanottotoiminta on muodostettujen solujen harteilla ja sen tulee toimia vähintään hoitotakuulain puitteissa. Tässä toiminnassa tarvitaan huomattava kokemus, koska työ on eri lailla haastavaa/pitkäjänteistä kuin akuuttityö. Tässä työssä lääkärin tulee pystyä vastaamaan esim. SATA-komitean kaavailemiin monenlaisiin kuntalaista kuntouttaviin haasteisiin.

Yhteistyön erikoissairaanhoidon kanssa tulee tiivistyä, kuten tuleva terveydenhoitolakimmekin edellyttää. Käypä hoito-ohjeiston mukaista hoidon porrastusta pitää kehittää. Yhtenä heti käynnitettävä asiana esitän, että ei-kiireellisiä lähetteitä pohditaan porukalla esim. 1-2 kertaa viikossa kokoontuvassa läheteryhmässä.

Vuodeosastotoimintaa ja hoitoketjuja tulee arvioida jatkuvasti. Siinä toiminnassa on tapahtunutkin paljon kehitystä, mm. kotiutusryhmän muodostamisena. Toiminta on kuitenkin haastavaa ja paineita tulee suurien ikäluokkien ikääntymisen myötä. Vuodeosaston 3 tilojen siirtämisestä kokonaan keravalaisille tulee tehdä suunnitelma. Itse katsoisin kuitenkin suurimpien hankaluuksien olevan siinä, kun vuodeosastopotilaalle pyritään järjestämään jatkohoitopaikkaa. Kaikki eivät kotiudu edes maksimaalisten kotiapujen turvin, joten erilaisista hoivapaikoistakin tulee tehdä selvitys.

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta on asianmukaista, mutta hienoista lisäystä niihinkin on tullut kaupungin väkimäärän kasvaessa. Kouluterveydenhuoltoonkin pitäisi löytyä jonkin verran lisäsatsausta.

Haasteita riittää ja ne ovat kuntalaisten perusturvan kannalta tärkeitä. Koko paletin toimivuuden kannalta näen itse vain akuuttitoiminnan osalta mahdollisuuksia ns. ostopalveluihin.

Markku Kopra

Laman hinta

2009-02-01T04:54:00.000-08:00

Hei,

Kun taantuman/laman vaikutuksia nyt nähdään ja toivottavasti jatkossa tutkitaan, niin allekirjoittaneelle nousee esille muutama seikka...

Taantuma/lama on suuri UUSJAKO. Se tulee täydentämään viime vuosina tapahtunutta tulonjakoa varakkaiden ja vähäväkisten kesken.

Olen tietoisesti ottanut talousahdinkoon sellaisen näkökulman, että miten tässä käy eri kansanryhmille. Näkökulma on tärkeä tarkasteltaessa sitä, miten tätä taantumaa/lamaa tulisi hoitaa.

Toki varakkaat kärsivät erilaisten pörssitappioiden muodossa, mutta heistä harvojen peruselinturva on uhattuna. Monesti tappioita korjataan uusilla sijoituksilla nyt edullisiksi tulleilla uusilla omaisuushankinnoilla.

Todelliset kärsijät löytyvät yhteiskuntamme vähäväkisistä, joita ovat etenkin työtätekevät, pienyrittäjät, työttömät ja eläkeläiset.

Voimme vain todeta, ketä kerätyillä verovaroilla tuetaan joskus hyvinkin avokätisesti. Olen myös huomannut, että ruohonjuuritasolla pyritään nyt kiristämään vyötä.

On totta, että tärkeää ydinteollisuuttamme on pyrittävä pitämään pystyssä, mutta mitä tuo tuettu teollisuus tekee globaalissa maailmassa: moni nostaa kytkintä ja lähtee halvemman työvoiman maihin.

Mitä kuitenkin pitäisi tehdä... Olen sitä mieltä, että räätälöityjä tukitoimia on suunniteltava myös työntekijöille, pienyrittäjille, työttömille ja eläkeläisille. Luetteloni on esimerkinomainen ja sisällytän siihen toki myös lapsiperheet, joista erityisesti yksinhuoltajat vaativat erityistoimia.

Valoa on kuitenkin tunnelin päässä. Tiedän tämän pahemman laman kokeneena. Pyrin vain tämän taantuman/laman haittojen minimoimiseen.

Markku Kopra

Terveyskeskustoiminta II

2009-01-24T18:30:00.000-08:00

Hyvää sunnuntaita ja talvista päivää!

Keravan terveyskeskuksen toiminta on allekirjoittaneelle hyvin tärkeä osa-alue kaupungissamme; olenhan itsekin työskennellyt terkkarin tehtävissä 17 vuotta ja lähes koko tuon ajan terveydenhuollon henkilöstön akavalaisena luottamusmiehenä. Terveyskeskustoiminta eli tuolloin voimakkaan kasvun aikaa ja esim. lääkäreiden lukumäärä yli tuplaantui vuodesta 1978 vuoteen 1995, jolloin siirryin toisiin tehtäviin eteläiseen naapurikaupunkiimme. Yhteyteni Keravaan kuitenkin säilyi asumisen, ystävien, yksityisvastaanottotoiminnan ja sittemmin luottamustoimien kautta.

Kunnalllisessa terveystoimessa on menossa myllerrys, jota on monien vaikea ymmärtää. Monenlaiset trendit ja tosiseikat vaikuttavat samanaikaisesti terveysalalla: yksityistäminen ostofirmoineen, kilpailulainsäädäntö, työnjakokysymykset erikoissairaanhoidon kanssa, yhteistoiminta privaattisektorin kanssa, kuntauudistus yhteistyökuvioineen, uusi terveydenhuoltolaki, terveyskeskustyötekijävajaus jne... ja vielä nämä laman vaikutukset.

Olen aiemmin korostanut blogissani vastaanottotoiminnan merkitystä nimenomaan lääkärin työssä. Luin 24.1.2009 ilmestyneen Keski-Uusimaan mielipidepalstalta taannoisen hyvän työtoverini ja myös kokeneen terveyskeskuslääkärin Ilpo Hirvosen huolestuneen kirjoituksen ja se kirvoitti keskusteluun.

Kaupungin budjetista päättää valtuusto, ei kaupunginjohtaja, vaikka hän tekeekin sille "ensimmäiset pohjat". Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdotti enemmän varoja terveydenhuoltoon, mutta poliittisessa väännössä lopputulos jäi noin kolmannekseen esitetystä. Myönnetyillä resursseilla perusterveydenhuolto joutuu todella "rypistämään", että palvelutaso säilyisi. Näyttää siltä, että toimintoja joudutaan myös jonkin verran priorisoimaan (siihen liittyy aikaisemmin esittämäni vastaanottotoiminnan ja muutoinkin perinteisen lääkärityön korostaminen muuhun toimintaan verraten). Myös erikoissairaanhoidon varaus jäi sellaiseksi, että se on vaarassa ylittyä. Vuosi 2010 tulee toki olemaan vielä selvästi vaikeampi, mutta toivottavasti suhdanteet sen jälkeen kääntyisivät.

Vuodeosastotoimintaa ja mm. geriatrista palveluketjua on yritetty kehittää parhain päin ja tosissaan. On muistettava, että ilman ulkopuolisille myytyjä vuodeosastopaikkoja emme olisi koskaan saaneet kolmos-osastoa omaan hallintaamme. Kyse siinä on määräaikaisesta myyntitoimesta ja veikkaanpa, että ennen vuotta 2015 tuo osasto on kokonaisuudessaan keravalaisten potilaiden käytössä. Myös pääosalle sosiaali- ja terveystoimen hallintoakin on löydyttävä omat tilansa saman terveyspuiston alueelle suunnitellusta lisärakennuksesta.

Yhdyn Ilpon mielipiteeseen "ostofirmojen" toimintatavoista, jotka ovat useimmiten luonteeltaan päivystyksenomaisia nonstop-toimintoja. Potilaita hoidetaan nopeasti selvittämällä tulosyyn mukainen akuutti ongelma ja paneutumatta syntyihin syviin eli kokonaisvaltainen ote heiltä yleensä puuttuu. Heidän sloganinsahan on, että "jatkohoito oman lääkärin vastaanotolla". Poikkeuksia on, mutta koko "ostofirma"-toiminta on jo syntyessään keskittynyt erityisesti akutologiaan. Ja sehän ei ole toki "ostofirmojen" työntekijöiden vika, vaan lähtee heidän työnkuvastaan.

Lähetteiden käsittelystä erikoissairaanhoidossa Ilpolla on varsin apea kuva ja koko prosessista rohkenen läheltä seuranneena olla positiivisempi. Useasti terveyskeskuksista tulevat potilaat ovat paremmin perustutkittuja, mikä on ymmärrettävissä tietäen tutkimuksista potilaille koituvat kulut yksityissektorilla. Toisaalta luonnollisesti yksityissektorilta tulee paljon erikoislääkäreiden lähettämiä potilaita. Käsittääkseni asiaa ei ole kovin hyvin koskaan tutkittu. Yksittäisistä tapauksista ei kannata tehdä yleistyksiä, koska kaikkea sattuu, kun paljon toimitaan. Mikäli systemaattista hankaluutta ilmenee, niin asia on syytä selvittää.

On mukavaa ja virkistävää, kun näkee/kuulee mielipiteitä paikallisilta asiantuntijoilta, kuten Ilpokin on. Meillä on iso työsarka edessämme erityisesti julkisen terveydenhuollon kehittämisessä ja yhteistyön parantamisessa myös yksityisen terveydenhuoltosektorin kanssa.

Markku Kopra

Lama II

2009-01-22T09:35:00.000-08:00

Heippa,

Nyt olemme todenneet metsäteollisuutemme vaikeudet ja tänään tuli ilmi myös Nokian alamäki. Tilanne etenee huomattavasti nopeammin kuin 1990-luvun alussa olleen laman aikana.

Koska nyt lama on globaali, niin siitä nouseminenkin on vaikeampaa. Olemme kuitenkin olleet yhä voimakkaammin riippuvaisia viennistä.

Seurasin tarkasti USA:n presidenttivaihtoseremonioita ja panin merkille kaksi asiaa: toisaalta kansallistunne historiaan tukeutuen ja toisaalta aktiivinen (jopa uhrautuva) toimiminen.

Suomalaisilla ovat nuo vaikeat ajat jopa lähempänä historiassa kuin yhdysvaltalaisilla (Suomelle II maailmansota oli kovempi kuin USA:lle), joten sillä saralla meidän tulisi pärjätä. AKTIIVISUUS kaikin tavoin on nyt avainsana: lisäpaukkuja tarvitaan työnsä säilyttäneiltä, lomautettujen/irtisanottujen tulisi ylläpitää kuntoaan ja parantaakin työkykyään, ylipäätään pessimismiin ei tule vaipua, lähimmäisistä tulee pitää huolta (kuten Niinistökin kertoi) jne...

Tämäkin lama kupeerautuu joskus ja paremmin toimivat yhteiskunnat selviävät siitä nopeammin, olkaamme siinä porukassa.

Markku Kopra

Terveyskeskustoiminnasta

2009-01-17T07:23:00.000-08:00

Hei,

Olen miettinyt terveyskeskustoimintaa peilaillen sitä vanhoihin aikoihin (1970-80-lukuihin).

Ennaltaehkäisevää työtä on tehty aikaisempaa enemmän ja se on saanutkin kiitosta. Hyvä niin.

Vastaanottotoiminnan määrä näyttäisi laskeneen, mikäli sitä suhteuttaa lääkärimäärän kasvuun. Vastaanottotoiminta on lääkärin tärkein työ, kuten olen aiemminkin todennut. Sen määrä lääkärin kokonaistyöajasta tulee olla yli 50%, poisluettuna hallinnollisia töitä tekevät lääkärit.

Lastenneuvola-, äitiysneuvola- ja perheneuvolatyötä ei pidä nykyisestä supistaa. Lisäksi tulisi perustaa vielä vanhusneuvolatyö.

Voi olla, että vastaanottotoiminnan lisääminen aiheuttaa hämminkiä, mutta ajan haasteeseen pitää vastata. Vähintään yhden lisäpotilaan lisääminen lääkärin päivälistalle ei pitäisi olla ongelma. Lisätyönä tehtävää vastaanottoimintaa tulee harkita.

Erikoissairaahoidosta sanoisin, että paineet sinne päin ovat lisääntyneet ja lähetteitä tehdään hyvinkin kevyin perustein. Ihmisten ylipaino-ongelmat ja ikääntyminen lisääntyvät, mitkä aiheuttavat ongelmien kasaantumista. Hoitotakuulain toteutus horjuu jo. Hoidon priorisointiin ei näytä kukaan rohkenevan. Käypä-hoito-suosituksia korostan.

Markku Kopra

Lähi-Idän kriisi

2009-01-09T16:19:00.000-08:00

Moikka,

Kun tuo sotiminen Israelin ja palestiinalaisten kanssa ei näytä loppuvan, niin aloin minäkin miettiä rauhan edellytyksiä.

Siispä tutustuin uudelleen Israelin historiaan. Maa perustettiin XI/1947 YK:n julistuksella juutalaisten tuolloin asuttamien alueiden ympärille brittien silloiselle mandaatille. Toteutuksesta tuli heti kahinoita, jotka v. 1948 olivat siksi pahoja, että britit poistuivat alueelta. Israel julistautui itsenäiseksi 14.5.1948 (tällöin juutalaisia oli tullut alueelle noin 600000). Tästä seurasi avoin kahina (jossa muuten Neuvostoliitto tuki Israelia) kaikkien ympäröivien arabivaltioiden kesken. Kahinan seurauksena Israel onnistui laajentamaan alueitaan ja YK:n laskelmien mukaan jopa 711000 arabia/palestiinalaista tuli karkoitetuiksi entisiltä asuinseuduiltaan. TÄMÄ ON SIIS ASIAN YKSI YDINKYSYMYS!

Ensimmäistä kahinaa seuranneilla sodilla ei ole suurta merkitystä (katkeruuden lisäämistä lukuunottamatta) ja niiden sovittelustahan on jopa Nobelin rauhanpalkintoja jaeltu.

Rauhaa etsittäessä on tunnustettava tiettyjä asioita:
- nyky-Israelin rajat ovat olleet jo Oslon sopimuksesta lähtien (1993) stabiilit, joten ne pitäisi kaikkien realiteettina tunnustaa
- alueella oleville palestiinalaisille pitää turvata yhtäläinen oikeus toimeentulolle (edes käyttövedestä, energiasta, puhumattakaan logistiikasta)
- molempien osapuolien provokaatiot toisiaan kohtaan tulee estää (ei siis raketti-iskuja Israeliin, mutta ei myöskään Israelin tekemiä heille epämieluisien ihmisten teloituksia esim. ilma-alusten "täsmäiskuilla")
- molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä tulisi kehittää ja naapureiden kesken se on muutenkin välttämätöntä.

Toivon sydämestäni, että tämä erityisesti siviileitä tappava ja vahingoittava sota saadaan päätökseen. Eihän Israel kai halua tehdä samaa palestiinalaisille, mitä heille itselleen tehtiin toisessa maailmansodassa?

Markku Kopra
lääkäri

Vastaanottotoiminnasta (2)

2009-01-02T22:50:00.000-08:00

Hei,

Vuosi vaihtui ilman erityisempiä kommervenkkejä. Nyt niitä alkaa kuitenkin vähin erin siunaantumaan.

Olen kokemuksellanikin oppinut varautumaan vaikeuksiin ja niin teen nytkin. Oman talouteni olen turvannut, kuten 1990-luvun alun laman aikanakin. En harrasta muutoinkaan pörssisijoittamista, vaan satsaan kiinteään kotimaiseen omaisuuteen.

Vastaanottotoiminta on yksi asia, jota olen paljon tehnyt ja tiedän siitä jokseenkin paljon. Olen tietoinen siitä, että terveyskeskusten vastaanotoilla käy yhä vaikeammin sairaita ja aikaa vieviä potilaita. Aikaisemman potilasfrekvenssin 3 potilasta tunnissa sijasta perustellumpaan on ottaa vastaan 2 potilasta tunnissa.

Nyt olemme poikkeustilanteessa ainakin vuodet 2009-10, joten ehdotan lisäpanostusta vastaanottotyöhön (1-2 potilasta päivässä enemmän), mikä auttaisi huomattavasti tilannetta. Käytettävä lisäaika on valitettavasti nyt otettava ennaltaehkäisevästä työstä.

Markku Kopra

Vastaanottotoiminnasta

2009-01-01T09:13:00.000-08:00

Hei, viittaan ensinnäkin blogiini 21.12.2008.

Peruslääkärin työ on AINA ollut vastaanottotoimintaa, mihin jo kuuluu ennaltaehkäisy, kuten aikaisemmin kerroin. 50-luvulta olemme kehittäneet rinnalle lasten-, äitiys-, koulu- ja perheneuvolatyötä. Lainsäätäjät kehittivät 80-luvulla myös työterveyshuollon velvoitteen.

Olen noin 30 vuotta tehnyt noita töitä, joten mielestäni kokemuksellani on tietynlaista painoa. Viimeisten vuosien aikana saamani asiakasvalitukset ovat koskeneet 90-prosenttisesti vastaanottotoimintaa.

Oma kriteerini on, että peruslääkäri ottaa vähintään 200 potilasta kuukaudessa vastaan. Sehän on vain noin 10 potilasta työpäivää kohden. Se myös merkitsee vain 20 viikkotyötunnin käyttämistä vastaanottotoimintaan, loput 17 tuntia voi sitten ehkäistä tai palaveerata.

Olen huolissani siksi, että viimeaikaiset tilastot eivät näytä vastaanottotoiminnalle positiivista trendiä. Olen myös huolissani voimakkaasta halusta "myydä" vastaanottopalveluita, varsinkin akuutteja yksityisille. Toki ymmärrän ambulanssirallin keskittämisen Peijakseen.

Markku Kopra

Preventio

2008-12-21T01:48:00.000-08:00

Hyvää joulun aikaa kaikille!

Paljon puhutaan ennaltaehkäisystä, vaikka käsitteitä ei täysin ymmärretäkään. Tämä keskustelu tulee lisääntymään taantuman aikana, koska myös terveydenhuoltoon käytettyjä kustannuksia pyritään vähentämään.

Primaaripreventio tarkoittaa todellista sairauksien ennaltaehkäisyä. Siihen tähtääviä toimenpiteitä ovat esim. neuvolatyö, rokotukset, tupakoimisen ja alkoholin juomisen rajoittamiseen tähtäävät toimenpiteet, terveelliseen ravitsemukseen pyrkiminen ja pyöräilijöiden kypärän käyttö. Tuossa vain muutamia esimerkkejä, joista kaikki ymmärtävät, että tehtäväkenttä on laaja, ellei mahdoton. Lisäksi sen suorittamiseen osalllistuvat yhtälailla lainsäätäjät kuin terveysammattilaiset.

Sekundaaripreventiota tekevät useammin terveydenhuollon ammattilaiset ja sen tehtäväkenttä on tarkemmin määriteltävissä. On diagnosoitu tauti (esim. sydäninfarkti tai aivohalvaus) ja sen taustasyihin (tupakointi, hyperkolesterolemia, verenpainetauti...) pyritään pureutumaan uuden ja mahdollisesti fataalin tautikohtauksen ehkäisemiseksi. Toiseksi esimerkiksi otan keuhkotaudit, joiden kohdalla tupakointi on säännöllisesti tavalla tai toisella osasyynä.

Poliitikot näkevät usein sairauksien hoidon erillisenä tapahtumana ennaltaehkäisyn kanssa, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Säännöllisesti tutkimuksien mukaan saadaan parempia tuloksia ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, kun ne tapahtuvat sairauksien hoidon yhteydessä, esim. tupakoinnin lopettaa noin 50% sydäninfarktin sairastaneista. Haluaisin sanoa, että lääkärin/sairaanhoitajan vastaanottojen lisääminen ei lyö suinkaan korville ennaltaehkäisyä. Vastaanottotoiminnan lisääminen voi jopa tehostaa ennaltaehkäisyä, mikäli sen laatuun kiinnitetään huomiota ja teroitetaan lääkäreille/sairaanhoitajille ottamaan ennaltaehkäisevä puoli esille, vaikka se potilaita usein ärsyttääkin.

Mikäli terveyskeskuspäivystys siirtyy Peijaksen yhteispäivystykseen, niin meidän on pystyttävä lisäämään vastaanottoaikojamme myös Keravalla. Peijaksen yhteispäivystykseen menevät toki ambulanssipotilaat ja vakavammin sairaat, mutta pääosa nykyisestä päivystyspotilasjoukostamme on pystyttävä tulevan kiireellisyysluokituksen mukaan hoitamaan edelleen Keravalla.

Suurpedot

2008-12-12T12:56:00.000-08:00

Heissan,

Tänään puhuttiin karhusta, sudesta, ahmasta ja ilveksestä Suomen tantereella.

Ihan ensimmäinen lähtökohta on, että kaikki nuo suurpedot kuuluvat Suomen luontoon. Tästä lienee hyvinkin laaja yhteisymmärrys. Ahma on lisäksi sukupuuttoonkuolemisvaarassa tietojeni mukaan, joten hyvät neuvot ovat kalliit.

Tavallinen kansalainen ei onnistu sutta, ahmaa tai ilvestä yleensä näkemään kuin vain eläintarhoissa. Ne ovat aina väistäneet ihmistä silloinkin, kun niitä oli pilvin pimein olemassa. Karhu on vaarallinen vain, kun se on haavoittunut tai sen pentuja häiritään.

Suomalaiset ovat yleensäkin hämmästyttävän nopeaan tahtiin vieraantuneet luonnosta. Maaseutu ja erityisesti pohjois-Suomi ovat autioitumassa (väestönkasvua tapahtuu Lapissa vain Rovaniemellä). Koko maassa toimii vain kourallinen riistanvalvojia (oliko se nyt 9kpl). Salakaadot erämaissa rehottavat.

Ymmärrän pedon jahdin silloin, kun se on napannut pari poroa ja ehkä oman rakkaan koiran t.m.s., mutta asia tulisi ensin ilmoittaa ja ryhtyä toimenpiteisiin luvan tultua (vai onko viranomainen ajan tasalla lupien myöntämisessä). Jossain mättää ja se solmu pitäisi ensin selvittää.

"Susi"-Pulliainen on saanut paljon aikaan eduskunnassa tässä asiassa. Kiitos Hänelle.

Itse mietin näitä asioita jatkossa mökilläni Lapissa.

Vankeinhoitouudistus

2008-12-12T12:16:00.000-08:00

Heippa,

Katselin eilen otsikkoa koskevan keskusteluohjelman, josta mieleen tuli jokunen kommentti...

Haastava avohuolto-osapuoli oli kovin varma tuloksistaan. Allekirjoittanutta häiritsivät kovasti hänen 100-prosenttiset onnistumisensa, koska on ihmisistä kysymys. Jotenkin häiritsi myös se, että esimerkkivankina oli tavallaan loppuunpalanut uusintarikollinen.

Vankilalaitoksen edustajat kertoivat varsin asiallisesti siitä, mitä vankilassa tapahtuu. Resurssipula ei anna mahdollisuuksia enempään, vaikka tahtoa olisi.

Mielestäni vankilalaitoksen uudistamisessa ei voida lainkaan suorittaa "yleispäteviä
vertauksia" taannoiseen psykiatrisen laitoshoidon purkamiseen. Kyse on ihan eri asioista. Kuinkahan moni vangeista itse samaistuisi esim. psykoottiseen potilaaseen. Käsittääkseni vain persoonallisuushäiriö on selvästi yleisempi vangeilla vapaana oleviin verrattuna.

Vankilalaitos on pyrkinyt kehittämään vankeinhoitoa laitoksissa ja valmistamaan myös vankeja vapauteen (esim. avolaitosjärjestelmillä). Resursseja heille pitää nimenomaan suoda. Yksityisluontoiset avolaitokset ovat hyvä yhteistyökumppani täydentämässä julkisen järjestelmän puutteita.

Rikoksen sovitus on kuitenkin vangin tärkein tehtävä ja sitä ei pidä medikalisoida.

Lama

2008-11-22T23:53:00.000-08:00

Heippa!

Olen nyt 58-v ja kokenut 3 lamaa (pahimman 90-luvun alussa ja nyt tämä). Kaikki lamat kulkevat saman kaavan mukaan. Sanotaan, että ne ovat vapaan markkinatalouden olennainen piirre. On jopa sanottu, että niitä tulee 10-15 vuoden välein kuin juna. Vapaan markkinatalouden maissa kerrotaan olevan maailman parhaimmat talousasiantuntijat, mutta he ovat ikäänkuin voimattomia näihin lamoihin.

Lama tarkoittaa pörssikurssien laskua, inflaatiota, työttömyyden nousua ja talouden uusjakoa.

Kuka lamasta hyötyy ja kuka kärsii? Jälkimmäiseen on helpompi vastata, koska työntekijät yksiselitteisesti kärsivät välittömästi tai välillisesti, jälkimmäinen liittyy laman korjaamisesta maksettuihin korkeampiin veroihin.

Hyötyjiäkin on suuri joukko. Jokainen lama synnyttää ison joukon uusrikkaita, jotka ovat osanneet "sijoittaa rahansa oikein".

Kirjoitukseni kirvoitti osin Bror Wahlroos, joka TV-haastattelussa 2-3 viikkoa sitten sanoi, että arvelee Wallstreetillä olevan joitain talousasiantuntijoita ohjailemassa. Jenkit ovatkin ohjanneet jo 700 miljardia dollaria pankkien pelastamisohjelmaan. Summa noin on 10-kertainen Suomen vuosibudjettiin verrattuna.

Keinoja talouden tasapainoittamiseksi etsitään, mutta monet suurvaltajohtajat puhuvat vapaan markkinatalouden puolesta. Missähän muutosvoima lopulta syntyy? Joka tapauksessa Kiina ja Intia ovat nousevia talouksia - saa nähdä, että sortuvatko ne samanlaiseen kikkailuun.

Toivon voimia kestää tämä lama. Sen jälkivaikutuksia hoidetaan pitkään, koska itse hoidan vieläkin edellisen laman jälkiseurauksia.

Perusterveydenhuollosta Keravalla

2008-10-26T23:23:00.000-07:00

Hei,

Olen pohtinut perusterveydenhuollon tilaa olen huolissani monista asioista. Niihin tulisi saada korjausta...

- lääkäreiden vastaanottoajat ovat vuosi vuodelta vähentyneet, vaikka lääkäreitäkin on enemmän. Kehitys ei mitenkään voi olla edullista, koska vastaanotto on terveydenhuollon perusjalka. Tästä kuule eniten valituksia kansalaisten keskuudessa. Asia koskee myös hammashuoltoa, jossa hoitotakuustakin on pian vaikea pitää kiinni.

- kouluterveydenhuolto on huolestuttanut allekirjoittanutta jo yli 10 vuotta. Toki se on mielletty vaikeaksi, koska ongelmana ovat usein mielialahäiriöt. Asiaan tulee pureutua ja olen ehdottanutkin jo pitkään Kva-Jpää-Tla yhteisen nuorisopsykiatrin virkaa/tointa.

- neuvolatyötä tulee jatkuvasti kehittää ja pitää yllä. Lasten-, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan työssä onkin onnistuttu paremmin kuin kouluterveydenhuollossa. Pitää kuitenkin kysyä ao terveydenhoitajilta kehittämistarpeista.

- työterveyshuollon asioita tulee pohtia, vaikka muodostettaisiinkin yhteinen työterveysyksikkö naapurikuntien kanssa. Keravalaisten työntekijöiden vastaanottotoiminta tapahtuu kuitenkin käsitykseni mukaan pääosin Keravan terveyskeskuksessa.

- joudumme miettimään vuodeosastojemme kykyä vastaanottaa erikoissairaanhoidon potilaita aikaisempaan varhaisemmassa vaiheessa. Sakkopäiviä ei kenelläkään ole varaa maksaa.

- Keravalla on erinomaiset edellytykset toimia geriatrisen toiminnan keskiössä, koska meillä on osastomme 3, jota tulee kehittää koko ajan. Geriatrinen kuntoutustoiminta kannattaa ja säästää hoitopäiväaikoja.

- geriatrisen työn, kotisairaanhoidon ja kotihoidon yhteistyön sujuvuudesta tulee keskustella. Omaishoidon kysymyksiin pitää paneutua. RAVA-indeksin puutteet pitää korjata terveellä maalaisjärjellä.

- päivystystoiminnan ongelmiin tulee pureutua. Se vaatii ns. 1-7 pv-vastaanottoaikoja ja ylipäätään enemmän vastaanottoaikoja.

Tässä alustavaa listaa asioista, joita joudumme ja meidän kannattaa pohtia.

Terveisin, Markku Kopra

Ajankohtaista

2008-10-22T12:47:00.000-07:00

Moikka,

Vietin viime viikonlopun Auttissa, tosin vain pe-illasta klo 18 su-aamuun klo 10. Lopun aikaa matkustin. Teimme valmisteluja talven varalle ja seurustelimme kyläläisten kanssa. Hirvenkaato oli siellä pinnalla ja 59 hirven kaato oli jo tehty -1 lupa jäljellä.

Taantumasta en Lapissa puhunut, mutta kyllähän tuo kansaammekin ainakin pari tulevaa vuotta kouraisee. Lähes kaikki yritystoiminta hiljenee ja Keravallakin on investoinneissa yli 50 miljoonan euron käppi. Ennen kuntavaaleja ei lisälaskuja kansalaisille uskalleta työntää, mutta vaalien jälkeen "rävähtää".

Olen tämän viikon HYKS:n kustannuksella allergiakoulutuksessa Helsingin Iho- ja Allergiasairaalassa, missä annetaan rautaisannos keuhko-, iho- ja korva-alueilla työskenteleville. Tosi hyvä kurssi. Kovin ponnistus on aamu- ja iltapäiväruuhkaan joutuminen.

Monilla erikoisaloilla on potilaita, joita siirretään perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon (se on potilaankin edun mukaista). Olen huolestunut tulevaisuuden hoitoketjusta nimenomaan erikoissairaanhoidosta avohoitoon. Sieltä on tulossa ns. raskashoitoisia potilaita varsin paljon fraasilla "oman lääkärin jatkohoitoon". Kysyn vain, missä se oma lääkäri jokaiselle on?

Edellisessä kappaleessa oleva kysymys vaatii mm. lisää lääkärien vastaanottoaikoja, mutta tänään kuulimme uutisista niiden vähentyneen. Mihin olemme menosssa? Kaikilla ei ole mahdollisuuksia hankkia palveluita yksityissektorilta eikä se kaikkien sairausryhmien kohdalla ole mielekästäkään/mahdollista (viittaan tässä useita pitkäaikaissairauksia sairastaviin).

Tämän taantuman ajassa voin luvata vain, että puolustan työtätekevää ihmistä (oli sitten duunari tai pk-yrittäjä) ja pyrin etsimään keinoja taantuman voittamiseen.

Markku Kopra, 180

Lappiin

2008-10-16T13:22:00.000-07:00

Hei,

Olen tyytyväinen, kun on mahdollisuus huomenna heti klo 6 lähteä Lappiin. Tuossa Jyväskylän korkeudella tuntuu kuin olisi ulkomailla, puhumattakaan tilanteesta perillä. Kemijoki ja Autti kutsuu.

Olen aikoinaan matkustellut paljon etelässä, plakkarissa on paljon matkoja eri kohteisiin. Varsin usein poikani Olli oli myös mukana seurana ja asia toimi.

Ja sitten vähän politiikkaa:
- Olen ihmisten perusturvan puolella.
- Olen terveyskeskuspalvelujen parantamisen puolella.
- Olen kiinnostunut geriatrian kehittämisestä Keravalla.
- Olen ensihoidon kehittämisen ja Medi-Helin puolella.
- Olen koulujen järkevien luokkakokojen (25 tai vähemmän)perusopetuksessa puolella.
- Sotaveteraanit ovat erityisen huomioni kohde.
- Liikunta ja urheilu on lähellä sydäntäni.
- Keravalainen kulttuuri tarvitsee toimitiloja.

Markku Kopra

Finanssikriisi

2008-10-13T13:18:00.000-07:00

Heippa!

Kansainvälinen finanssikriisi, joka alkoi hiipimällä jo pari vuotta sitten Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden hiljenemisellä, on johtanut siihen, että USA:ssa suurimpia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä on ns. kansallistettu (aiempi sanonta kuului: sosialisoitu) ja on perustettu valtava roskapankki hoitamaan tätä kokonaisuutta.

Kysymys kuuluu, että jääkö tämä tähän. Nyt jo Euroopassa reagoitiin ja varaudutaan pahimpaankin - onneksi! Kukaan ei osaa sanoa, milloin varsinainen nousukausi taas alkaa.

Toki nousukausi alkaa, kunhan on kärsivällisyyttä. Suomen viime 90-luvun alun lama kesti jotakuinkin 3-4 vuotta, syvin kuoppa taisi olla vuosina 1992-93. Toipuminen oli hidasta alkuun, kun työttömyys nousi yli puolen miljoonan suomalaisen.

En väitä, että olemme menossa samanlaiseen lamaan kuin noin 15 vuotta sitten, koska suomalaiset ovat olleet vanhat ajat muistaen nyt varovaisempia ja sanoisinko viisaampia.

Keski-Uudellamaalla tilanne konkretisoituu alkuun pahimmin sijoitustoiminnassa ja sitä seuraa rakennustoiminnan taantuminen, mistä taas seuraa siihen sidoksissa olevien tavarantoimittajien vaikeudet jne... Työttömyyttä tulee ja aika näyttää, kompensoiko Suomen eräiden alojen työvoimapula sitä.

Esipuheeni olen laatinut siksi, että ajoissa mietittäisiin pelastuskeinoja laajalla sektorilla: nyt on elettävä "suu säkkiä myöten" - valitettavasti. Toivon finanssihäiriön olevan tilapäisen, mutta oman elämänkokemukseni mukaan elämme ainakin seuraavat 2-3 vuotta varsin paljon tiukemmilla taloudellisilla ehdoilla kuin viime vuosina on totuttu.

Toivon kansalaisille kaikkea hyvää ja jaksamista tämän hankalan kauden yli. Kyllä se aikanaan voitetaan.

Markku Kopra

Omat vaaliteesini

2008-10-11T06:36:00.000-07:00

Hyvät keravalaiset,

Toimittuani nyt vuodesta 2005 Keravan kaupunginvaltuustossa, Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan varajäsenenä olen tutustunut monenlaisten kunta-asioiden hoitoon ja muodostanut niistä mielipiteitä yhdessä oman sosiaalidemokraattisen ryhmäni ja myös muiden poliittisten ryhmien ja yksittäisten valtuutettujen kanssa. Tämä 4 vuoden rupeama on ollut työntäyteinen (esim. yhteen sos@terv.lautakunnan kokoukseen valmistautuminen vie aikaa 2-4 tuntia), mielenkiintoinen ja antoisa.

Kuntapolitiikassa varsinainen puoluepolitikointi on vähäisempää kuin valtakunnan politiikassa. Enemmän merkitsevät itse asiat ja se, mikä on kunkin valtuutetun näkökulma niihin. Oma näkökulmani on työtätekevän ihmisen näkökulma, koska taustani on työläisperhe. Olen kokenut tärkeäksi asiaksi olla pienen ihmisen puolella, oli hän sitten lapsi/nuori, palkkatyöläinen, pk-yrittäjä tai eläkeläinen. Näin ollen koen hyvin suureksi ongelmaksi sen, että kansalaisten tuloerot ovat viime vuosina jatkuvasti lisääntyneet ja yhä useampi kansalainen voi pahoin. Sairaudetkin kasaantuvat tutkimustenkin mukaan tähän pahoinvoivaan väestöosaan. Asia pitäisi pystyä korjaamaan.

Talousnäkymät ovat tällä hetkellä varsin synkät. Joudumme Keravallakin kamppailemaan palvelutasomme säilyttämiseksi. Parhaillaan keskustelemme vuoden 2009 budjetista, mihin olemme kaupungin johdolta saaneet erittäin tiukan raamin. Joudumme priorisoimaan. Esitänkin asioita, joita itse pidän tärkeänä. Samalla muistutan, että parhaiten tunnen sosiaali- ja terveystoimen, joka edustaakin noin puolta koko budjetista.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymisen ja syrjäytymisen estämisen tulisi olla keskiössä lähiajan toiminnassa. On parannettava kouluterveydenhuollon mahdollisuuksia, pidettävä luokkakoot järkevän suuruisina (25 tai alle), satsattava mielenterveystyöhön palkkaamalla Kerava-Tuusula-Järvenpään yhteinen nuorisopsykiatri, rakennettava edullisia vuokra-asuntoja nuorille, erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevia lapsia ja lapsiperheitä pitää auttaa jne... Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii paljon työtä, sillä mikään niistä ei ole vielä konkretisoituna.

Kansansairauksien ennaltaehkäisyssä sosiaali- ja terveystoimen on yhdessä liikuntatoimen, urheiluseurojen ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa kehitettävä toimia liikunnan lisäämiseksi ja lihomisen estämiseksi. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. Maauimalan kunnostuksen pitää tapahtua seuraavan valtuustokauden aikana.

Sairausvastaanottotoiminnassa on Keravalla tärkeää jatkaa ns. solumallia. Kaikkien olemassaolevien lääkäri-potilas-suhteiden jatkuminen pitää turvata. Hoitotakuulain (2007) mukaiset vähimmäisajat tulee vähintään täyttää: päivystystapaukset hoidetaan heti, potilaan hoidon arvion tulee toteutua terveyskeskuksessa tarvittaessa 3 arkipäivän kuluessa ja kiireettömän vastaanottokäynnin 3 kuukauden sisällä. On huomattava, että esitetyt ajat ovat maksimiaikoja kohtuuden nimissä vastaanotolle on päästävä joustavammin. Hoitoketjujen erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen ja päinvastoin pitää olla kunnossa. En kannata väestövastuujärjestelmästä luopumista Keravalla tällä hetkellä.

Terveyskeskuksen nykyisten tilojen pitää olla täydessä laajuudessaan potilaiden palveluun tarkoitettuja ja terveyspuiston alueelle pitää rakentaa erillinen hallintorakennus, missä voi olla myös sosiaalityöntekijöiden ja hammashoidon tiloja.
Geriatrisen toiminnan käynnistyminen asiaankuuluvassa laajuudessaan Keravalla vaatii erityistyötekijöille (nyt jo tuleville vuosille suunnitellut diabeteshoitaja, fysioterapeutti, toinen psykologi, toimintaterapeutti jne...) tiloja potilaidensa välittömässä läheisyydessä.

Sosiaalisen ja toimeentuloon liittyvän hyvinvoinnin tukemiseen monipuolisin ja vaikuttavin keinoin on kiinnitetty erityistä huomiota ensi vuonna, kun on suunniteltu uusi toimintaterapeutin vakanssi aikuis-, vanhus- ja vammaistyöhön, lisärahoitusta lastensuojeluun, lastensuojelun laitoshoidon ostopalveluihin, sosiaaliseen asumispalveluun, kehitysvammaisten asumispalveluihin ja avohoitopalveluihin sekä vammaispalvelun kuljetuspalveluihin. Useat lisäykset ovat lakisääteisiä ja näistä on konkreettinen esityskin - tosin budjettikeskusteluissa.

Ikäihmisten kotona asumisen tuki ja tehokas palveluohjaus on yksi painopistealue, mutta siihen ei ole esitetty sen painoarvon mukaista lisäystä ainakaan toistaiseksi. Mielestäni asia tulisi vielä jatkoneuvotteluissa korjata.

Erikoissairaanhoidon Keravan psykiatrisen poliklinikan resurssipulaan pitää paneutua ja järjestää keskustelut erikoissairaanhoidon kanssa asian korjaamiseksi.

Edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen Keravalle on sitä akuutimpaa, mitä hankalammaksi nykyinen rahoituskriisi jatkuu. Jo nyt näyttää siltä, että tilanne jatkuu vaikeana pitkään.

Ensihoidossa on Keravalla pidettävä kiinni 6 minuutin vasteaikaminimistä elottoman saavuttamisessa, asuntopaloissa ja muissa hätätilanteissa. Medi-Helin toimintaedellytyksiä pitää tukea.

Tässä eräitä lähiajan tavoitteita, joita olen valmis ajamaan ja/tai puolustamaan.

Markku Kopra

Omaishoitaja

2008-10-10T11:46:00.000-07:00

Tsaukki,

Katsoin juuri TV1:n vaalizoom-ohjelman ja sitä haluan kommentoida hieman...

2.12.2005 vahvistettiin omaishoidon tuen toteuttamisesta laki (kts. www.finlex.fi), jossa:
- 1§ lain tarkoitus
- 2§ määritelmät
- 3§ tuen myöntämisen edellytykset
- 4§ omaishoitajalle järjestettävä apu
- 5§ hoitopalkkio (vähintään 300 euroa kuukaudessa)
- 6§ hoitopalkkion määrän tarkistaminen
- 7§ hoito- ja palvelusuunnitelma
- 8§ omaishoitosopimus
- 9§ omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen
- 10§ omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutus
- 11§ palvelujen järjestäjä (kunta)
- 12§ muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely
- 13§ voimaantulo (1.1.2006)

3.11.2006 muutetiin em. lakia siten, että tarkennettiin omaishoitajalle järjestettävää vapaata ja tarkistettiin hoitopalkkiota.

Tänään esitetyssä ohjelmassa ei ollut mainintaakaan em. asioista ja se oli mielestäni pelkkä vaalibluffi. Kansanedustajat Kasvi ja Oinonen eivät ole tehneet eduskunnassa mitään lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Ohjelmassa he vain voivottelivat - erityisesti hallituspuolueen edustaja Kasvi olisi voinut tuoda esille sen, miksi hallitus ei ole tehnyt omaishoidontuki-asialle paljoakaan.

Koko lain perusongelma on se, että HOIDETTAVAA EI OLE MÄÄRITELTY riittävällä tavalla ja se tekee laista yleisluontoisen ja tyhjän sanan. Kunnat ovat vaihtelevasti tulkinneet lakia ja esim. Keravalla tulkinnassa käytetään ns. RAVA-indeksiä ja kriteeritaso on varsin tiukka.

Omaishoito on kunnalle AINA kannattavaa verrattuna muihin vaihtoehtoihin (erilaiset muut kotiapu- ja laitoshoitokeinot). Toki siinäkin pitää olla kriteerit, jotka pitäisi jättää moniammatillisen SAS-työryhmän (selvitä-arvioi-sijoita) vapaammin harkittavaksi. Toki taloudellisia resursseja SAS-ryhmän käyttöön pitää ohjata enemmän ja SAS-ryhmä on vastuussa niiden käytöstä sos&terv.lautakunnan kautta kaupungin korkeimmille päättäville elimille.

Kouluterveydenhuolto

2008-10-10T09:31:00.000-07:00

Hei,

Tänään, Aleksis Kiven päivänä, koululaisille ilmainen kouluruokailu täytti 60 vuotta.
Kävin itsekin Sompion yläasteella lounastamassa sen kunniaksi ja totesin ruoan olevan hyvää.

Kouluterveydenhuollolla ei ole mennyt yhtä hyvin. Alkuun sitä rakennettiin 1970-luvulla ja päästiin varsin vakiintuneeseen järjestelmään 1980-luvulla. 1990-luvun lama puri tähänkin työhön ja väestövastuun aikakaudella lääkäreitä on ollut vaikea saada innostumaan yleensäkään ennaltaehkäisevästä työstä, kun sairausvastaanottotoimintaa ja sen sujumista korostettiin sekä jopa palkkausjärjestelmälläkin tuettiin. Itse toimin koululääkärinä 1980-luvulla Keravan ammattikoulun koululääkärinä ja myöhemmin 1990-luvulla jonkin aikaa Viron koulun ala-asteella.

Kouluterveydenhuollon tehtäväkenttä on hyvin määritelty. Kulmakiviä ovat sairauksien ja toimintahäiriöiden ehkäisy, oppilaskohtaiset terveystarkastukset seulontatutkimuksineen, terveyskasvatus ja kouluyhteisön ja -ympäristön terveydellisten olojen ja ihmissuhteiden seuranta ja edistäminen. Kovia haasteita.

Terveystarkatuksia koululääkärin tulee tehdä ala-asteen 1. ja 5. luokalla, yläasteen 8. luokalla ja lukion ja ammattioppilaitoksen 1. ja 2. luokalla. LISÄKSI tulee tehdä YLIMÄÄRÄINEN lääkärintarkastus , mikäli oppilas on ollut pitkään tai usein poissa koulusta, oppilas on muuttanut toiselta paikkakunnalta, tarvittaessa ammatinvalintaa varten, pitkäaikaissairaille ja vammaisille, tunnistetuille riskioppilaille ja ennen oppilaan siirtoa erityiskouluun.

Kouluterveydenhuollon yhteistyötä koulukuraattorien, opettajien ja oppilaiden vanhempien kanssa pitää lisätä.

Ylimääräisen tarkastuksen ja huomion indikaatioita oli esim. Jokelan koulusurmaajan, Keravan puukottajan ja Kauhajoen koulusurmaajan kohdalla. En voi väittää, että tapahtumia olisi voitu estää, mutta hyvin toimivan kouluterveydenhuollon oloissa riskioppilaat saavat enemmän huomiota.

Haluan muistuttaa, että ongelmiin tulisi puuttua myös kotona perheen piirissä ja esim. hankaluuksien ilmaantuesssa päiväkodeissa/perhepäivähoitopaikoissa.

Kuntien lupaukset koulukuraattorien ja koulupsykologien lisäämisestä ovat hyvä hanke. Kuitenkin koko kouluterveydenhuollon perusta tulee ottaa vakavasti ja se ei saa jäädä pelkästään kouluterveydenhoitajien harteille. Koululääkärit tarvitsevat toimintansa tueksi konsultoivaa nuorisopsykiatria. Yhden nuorisopsykiatrin palkkaaminen Kerava-Tuusula-Järvenpää-alueelle on voimakkaasti kannattamani hanke.

Uraanikaivoksista

2008-10-09T12:28:00.000-07:00

Hei,

Katsoin televisiosta mielenkiintoisen keskustelun ranskalaisen Arenan uraanikaivostoiminnasta Suomessa.

Suomen kalliomaaperässä on ilmeisesti melko paljon uraania ja onhan sitä hyödynnettykin jo.

Ongelmatonta uraanikaivostoiminta ei ole, kuten kuultiin suljetuista uraanikaivoksista mm. Kanadassa ja Australiassa. Maailmanmarkkinoilla uraanista maksetaan nykyisin hyvin.

Kun nyt olen kulkenut tätä maatamme ristiin rastiin, niin ihmettelen, miksi noita uraanietsintöjä suoritetaan asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä. Toteutettava uraanikaivos kuitenkin vaatisi laajan suoja-alueen (kaivokset ovat yleensä vähintään sadan hehtaarin alueen vaativia). Tuollaisia maa-alueita on Suomessa runsaasti, joten keskitettäköön uraanin etsinnät niihin.

Liikunnasta

2008-10-08T12:39:00.000-07:00

Moikka,

Omat kokemukseni liikunnasta lähtivät jo lapsuudessa, jolloin toisaalta liikunnan tarve oli kova, mutta esim. liikuntavälineiden hankinta oli ylellisyyttä. Nuo välineet periytyivät yleensä vanhemmilta nuoremmille ja siihen oli tyydyttävä. Toisaalta muistan ihmisten kovan halun liikkua ja kilpailla sekä huippu-urheilijoiden innostavan vaikutuksen toimintaamme. Erityisesti tulevat mieleeni Veikko Hakulisen ja Pentti Nikulan saavutukset. Harrastimme liikuntaa monipuolisesti ympäri vuoden. Myös metsästys aiheutti liikuntatarpeita luonnossa.

Lähdettyäni maailmalle olen harrastanut itse liikuntaa, vähemmän hiihtänyt, mutta enemmän käynyt kuntokoulua, uinut, tanssinut ja pelannut eri pallopelejä. Liikunta on lähellä sydäntäni edelleenkin ja tapaan mielelläni liikunnallisia ihmisiä.

Nykyajan painonhallintaongelmat ovat tuoneet uusia haasteita, koska yhä useammin intake on suurempi kuin upptake. Pitkänkin ulkoilmalenkin saattaa pilata yhdellä lihapiirakalla t.m.s. hyvän suorituksen jälkeen. Ylipainoasiasta on valmistunut taas uusi väitöskirjakin, joka tarkistetaan huomenna. Voi sanoa, että mitalilla on kaksi puolta - näen negatiiviset puolet merkittävämpinä.

Liikunnan tärkeyttä korostaa tänä päivänä SA-INT, missä fyysisiä suorituksia vaaditaan välttämättömän maanpuolustuksen ylläpitämiseksi. Joku remontti tässä tarvitaan, että Suomen uskottavuus voimakkaan kansallisen armeijan maana säilyy eikä aluettamme tulla näkemään sotilaallisena tyhjiönä.

Liikunnan vaikutuksia eri sairauksiin selvittelin ja asiasta on hyvää kirjallisuutta tarjolla. Liikunnalla on tutkimuksien mukaan positiivinen vaikutus mm. verenpainetautiin, sokeritautiin, kolesteroliongelmiin, obesiteettiin, hengityselintauteihin... Erityisesti reipas positiivinen vaikutus liikunnalla on tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Katsottuani suuren joukon kansainvälisiä tutkimuksia, niin liikunnan haitat jäivät sen aiheuttamiin "urheiluvammoihin", jotka kuitenkin ovat useimmiten hyvin parantuvia. Mielestäni parasta liikunnassa on sen tuottama psyykkinen mielihyvä ihmiselle.

Maassamme on loistavia huippu-uheilijoita. Mielestäni heidän panostaan tarvitaan edelleen liikunnan "mannekiineina" ja innoittajina. Satsaus huippu-urheiluun voi tuoda paljon kansalliseen liikuntaan, mikäli sen oikein oivaltaa.

Lopuksi en malta olla mainitsematta Suomen luontoa, joka monimuotoisuudessaan on erinomainen liikunnan kohde. Itselläni on tarkoitus "tonkia" Lappia tarkemmin, mahdollisesti käyn ensi kesällä myös Torniojoen lähteillä Torniojärvellä Ruotsin Lapissa.

Siis ylös, ulos ja lenkille!

Asekeskustelusta

2008-10-05T08:53:00.000-07:00

Moi,

Ensimmäinen kokemukseni aseisiin on 1950-luvulta, kun kuljin oman isäni perässä metsästämässä kotiini liharuokaa, jota ei muutoin ollut tarjolla. Heti 15-vuotiaana hankin aseluvan haulikkoon ja metsästin enimmäkseen jäniksiä ja sorsia. Haen vakavissani Auttin hirviseuran jäsenyyttä ja tulen olemaan aktiivinen siellä.

Toinen kokemukseni aseisiin tuli armeijassa, jolloin olin komppanian toiseksi paras ampuja ja sain kuntoisuusloman. 90-luvulla kertausharjoituksissa (noin 200 miestä) olin myös ammunnan toiseksi paras, sain mitalin ja siitä olen tyytyväinen.

Olen seurannut asekeskustelua mielenkiinnolla ja ehdottanutkin aselakiin muutoksia, jotka nyt on tehty. Käsitykseni mukaan aselaki on Suomessa varsin asiallinen kansainvälisesti vertailtuna. Lakia ei vain aina ole noudatettu, esim. Kauhajoen surmaaja ei kuulunut rekisteröityyn ampumaseuraan.

Mitä aseiden käyttöön tulee, niin olen kuulunut "lääkärit ydinsotaa vastaan"-liikkeeseen ja olen muutoinkin erittäin rauhanomainen ihminen, mikäli sitä itse voin luonnehtia.

Keskustelu aseista johtaa perusongelman sivuuttamiseen (miksi nuorilla on paha olo). Välineet tehdä tuhoa löytyvät aina. Tulevaisuudessa on käytössä huomaamattomia, erittäin tehokkaita laseraseita. Perusongelma on korvien välissä.

Lääkärinä voin kertoa etukäteen, että jos minulta tulee aikaisemmin tuntemattomana aselupaa kysymään, niin se vaatii noin kolme vastaanottokertaa á 30 minuuttia ja kaikki kotikunnan ja armeijan paperit esille. Lisäksi kunnat varmaan kieltäytyvät tekemästä tuota työtä.

Ikäihmisten laitoshoito/tuettu hoito

2008-10-03T21:28:00.000-07:00

Heippa,

Kun omat voimavarat eivät riitä, niin ensimmäisenä tulee apuun kotihoito ja kotisairaanhoito, joissa tarveharkinta on ao-yksiköiden esimiehillä ja se on tarkoituksellisesti väljää. Yleisenä vanhuspoliittisena tavoitteena on pidetty sitä, että vähintään 90% kunnan 75-vuotta täyttäneistä asukkaista asuu kotona tai kotipalvelujen piirissä.

Avohoito, päiväsairaalahoito, viikko-osastohoito ja laitoshoito ovat jatkumo, missä rajanveto voi olla jopa päivittäistä. Näitä ylläpitää yleensä julkinen sektori. Jokainen voi itse arvioida, mihin jatkumon osaan kuuluu palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Näitä ylläpitää tavallisimmin yksityissektori. Ikäihmisillä on paljon valintamahdollisuuksia, mikäli myös maksuvalmiutta löytyy.

Merkittävin avuntarpeeseen johtava sairaus on dementia. Seuraavina ovat akuutteina tulevat lonkkamurtumat ja aivohalvaukset.

Sairauksista selviämisen kannalta ovat ratkaisevia asumismuoto (yksin vai läheisen kanssa), muistitoiminnot, liikuntakyky, kotihoitopalveluiden riittävyys, läheishoitajan jaksaminen ja oma tahto. Lisäksi on käytännössä todettu, että laitospaikkojen määräkin vaikuttaa olennaisesti laitossijoituksiin, kun kynnys laskee.

Keravalla on hyvät edellytykset hoitaa ikääntyvä väestönsä lähivuosina, mutta ensi vuosikymmentä varten tarvitsemme väestöennusteisiin pohjautuvan suunnitelman, jonka tekeminen pitää aloittaa jo ensi vuonna vastuutetun virkamiestyöryhmän voimin.

Ikääntyvien toimintakyvyn luokitus

2008-10-03T20:33:00.000-07:00

Heippa,

On paljon keskusteltu ja kiistelty siitä, miten ikäihmisiä valitaan eri hoitopaikkoihin ja miten he saavat erilaisia etuuksia.Aikaisemmin hoitolaitosten johtajat ja myös lääkärit tekivät omien kriteeriensä perusteella valintoja. Lopulta noin parikymmentä vuotta sitten Turun terveysvirastossa kehitettiin nykyisinkin käytössä oleva RAVA-indeksi, josta kiistellään. V. 2002 Helsingin kaupungin vanhuspalvelut järjesti RAVA-indeksistä tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin RAVA-indeksi kohdentaa palveluita asiakkaille. Tuloksena oli, että RAVA toimii parhaiten raskashoitoisemmassa päässä, eniten parantamista on indeksin välillä 2,5-2,99 ja kohtuullisen hyvin RAVA toimi omaishoitotuen maksusssa etenkin raskaimmassa päässä. RAVA ei mittaa IADL-toimintoja (instrumental activities of daily living) eli esim. kontakteja ympäristöön. RAVA:n etu on nopea arvio - tottunut hoitaja tekee sen minuutissa. RAVA:n kilpailija on RAI-järjestelmä, missä yli 300 kysymyksen avulla mitataan laajemmin hoitoisuutta, on parempi, mutta ei ole saavuttanut tuotantokäyttöä vaivalloisuutensa vuoksi.

Joissakin tilanteissa on tarkoituksenmukaista käyttää myös TOIMIVA-testiä tai FIM-toimintakykymittaria, kun kyseessä on vain tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan mittaaminen.

Johtopäätökset: Toimintakykytestien käyttö erilaisissa valinnoissa vaatii poliittisen päätöksen ja Keravalla on päätetty käyttää RAVA-indeksiä apuna. Lopulliset valinnat suorittaa SAS-ryhmä (selvitä-arvioi-suorita), missä pyritään moniammatillisesti paikkaamaan myös RAVA-indeksin puutteet ja tuomaan inhimilliset seikat mukaan prosessiin.

Ikääntyminen

2008-10-03T19:57:00.000-07:00

Heippa,

Kun minä tulin maailmaan, niin lapsia syntyi yli 100 000/v, kun nyt lähes kaksinkertainen väestömäärämme synnyttää noin 60 000/v. Suuret ikäluokat ovat tulossa täysi-ikäisiksi ja siten esim. yli 75-vuotiaiden määrä maassamme lisääntyy vuoteen 2020 mennessä noin 50 prosentilla.

Ikääntyvän ihmisen on kiinnitettävä huomiota kehonsa kuntouttamiseen ja siihen on luotava paikallisia mahdollisuuksia ja virikkeitä. Tavoitteena on ikääntyvän ihmisen elämänhallinnan tukeminen. Tutkimuksissa on todettu, että huonokuntoisia iäkkäitä kuntoutettaessa heidän toimintarajoituksensa vähenevät, kun lihasvoima kasvaa ja kävelynopeus paranee. On myös todettu, että koskaan kuntoutuksen aloittaminen ei ole liian myöhäistä.

Erityisesti iäkkäiden kuntoutusta on tutkittu aivohalvausten ja lonkkamurtumien jälkitilanteissa. Molemmissa kuntoutuksen vaikuttavuus todettiin hyvin vahvaksi. Kuitenkin myös dementoituneet hyötyivät merkittävästi aktiivisesta kuntoutuksesta.

Asiakaslähtöisyys on keskeinen tekijä kuntoutuksen onnistumisessa. Ikääntyneen tulee olla motivoitunut ja suurelta osin kuntoutus koostuu aktiivisesta, omaehtoisesta harjoittelusta. Kuntoutuksen toteuttaminen ei ole kuitenkaan helppoa ja tarvitaan asiantuntijaa ohjaamaan (eihän huippu-urheilijakaan pärjää ilman valmentajaa).

Keravalla ikääntyvien kuntoutukseen tulee satsata ja asiaa tulisi jopa toitottaa. Ikääntyvät tulee saada liikkeelle, siis ylös, ulos ja lenkille.

Sotaveteraanit

2008-10-03T19:26:00.000-07:00

Kunnioitettavat sotiemme veteraanit,

Yli 60 vuotta on kulunut toisen maailmansodan loppumisesta. Teitte sodassa urotyön. Kukaan ei tiedä, missä tilassa tämä maa olisi ilman taisteluanne.

Isäni oli karjalainen Valkjärveltä ja äitini on hämäläinen Juupajoelta. Olen itse evakkotaipaleen jälkeisen ajan lapsi, nyt jo itsekin myöhäisessä keski-iässä.

Kiitän sotiemme veteraaneja ja tuen Teitä viimeiseen asti. Teille kuuluu erityinen kohtelu loppuun asti.

Markku Kopra

Terveysyhteistyö

2008-10-03T11:15:00.000-07:00

Hei kaikille!

Keravan perusterveydenhuoltoa on 1970-luvun puolivälistä lukien tehnyt pääasiaallisesti kaksi tahoa: Keravan terveyskeskus ja Keravan Lääkärikeskus. Kumpikin on vastannut viime vuosina noin 50%:sta perusterveydenhuollon potilaskäynneistä.

Terveyskeskuksessa on nykyisin sisätautien erikoislääkäri, joka tekee yhteistyössä Tuusulan kanssa alueen gastroskopioita (vatsantähystyksiä), sigmoideoskopioita (suolentähystyksiä), rasitusergometritutkimuksia (sydämen rasitustutkimuksia) ja sydämen ultraäänitutkimuksiakin. Lisäksi terveyskeskuksessa on geriatrista osaamista.

Lääkärikeskuksessa vastaanottaa lukuisa määrä monen erikoisalan lääkäreitä, joista monet työskentelevät myös HYKS:ssa. Heidän asiantuntemustaan käytettiin 1980-luvulla hyvin aktiivisesti korvaamaan Meilahden sairaalan palveluita, mutta 1990-luvun laman aikana tuo yhteistyö ensin kokonaan loppui. Viime vuosina olemme voineet tehdä jonkin verran konsultaatiolähetteitä Lääkärikeskuksen erikoislääkäreille.

Ydinkysymys on siinä, että varsin usein paikallinen erikoislääkärikonsultaatio on ns. päätetutkimus ja korvaa lähetteen esim. Peijaksen tai Meilahden sairaalaan, missä tehtävät samat toimenpiteet ovat paljon kalliimpia ja jonot niihin usein pitkiä.

Yhteistyöstä tulee perusteellisesti keskustella ja sen tarpeellisuutta ei tule poistamaan edes tuleva uusi terveydenhuoltolaki.

Erikoisaloista mahdollisesti laajeneva yhteistyö tulee olemaan joustavaa ja taloudellisesti hyödyllistä esim. ortopediassa, kardiologiassa, gastroenterologiassa, neurologiassa, keuhkotaudeissa...

Ensihoito

2008-10-02T11:54:00.000-07:00

Hyvää päivää,

Tarkastelen tänään ensihoidon ajankohtaisia asioita. Kiinnostuin ensihoidosta jo 1970-luvulla ja toimin 1979-95 Keravan ensihoidon vastuulääkärinä sekä vuosina 1995-2005 Vantaa ensihoidon vastuulääkärinä. Tällä hetkellä olen Keski-Uusimaan pelastuslaitoksen (Järvenpää-Kerava-Mäntsälä-Nurmijärvi-Pornainen-Tuusula-Vantaa) johtokunnan varajäsen. Seuraan ajantasaisesti ensihoidon kehitystä.

Ensihoito on kehittynyt aikaisemmasta "happea ja hanaa"-periaatteesta huimasti 3 viime vuosikymmenen aikana. Alueellamme toimii tällä hetkellä 4-portainen ensihoitojärjestelmä: I ensivaste (nopein paikalle saapuva ensihoidon alkutoimet omaava yksikkö, voi olla paloyksikkökin, jossa on osaava henkilöstö), II perustaso (tavallinen ambulanssi, jossa on 2 osaavaa sairaankuljettajaa, usein intubaatiovalmius, on useimmiten myös ensivasteena), III hoitotasoinen yksikkö (pystyy intubaation lisäksi myös suonensisäiseen lääkitykseen ja ylipäänsä korkeatasoiseen ensihoitoon) ja IV Medi-Heli (tuo paikalle tehohoitolääkärin välineineen). Vaikuttaa monimutkaiselta, mutta alueemme Hätäkeskus (Keravalla Heikkilänmäen kalliosalissa) osaa tuota "balettia" pyörittää ja itse toimijatkin ovat rutinoituneita ja yhteydessä toisiinsa viranomaisverkon (Virve-verkko) välityksellä. Yksityisen sairaankuljetuksen ambulanssiyksiköt ovat valtaosaltaan perustason yksiköitä, mutta myös hoitotasoiset yksityiset yksiköt ovat tulossa. VPK-toiminta on alueellamme tarpeellista, mutta nopeisiin ensilähtöihin sen yksiköt eivät pysty kuin satunnaisesti.

Pelastuslaitoksen kalustoa ja miehistöä on jaettu alueelle riskianalyysin perusteella, missä asutuskeskukset korostuvat runsaasti tehtäviä tuottavina. Kerava on yksi erityinen riskialue.
Pelastuslaitoksella on ollut tavoitteena ehtiä hätätilanteisiin ensimmäisellä ammattitaitoisella yksiköllä 6 minuutissa, mikä on kansainvälisestikin tarkastellen korkea taso, koska siinä ajasssa esim. sydänpysähdys- tai verenvuotoshokkipotilaallakin on vielä toivoa. Jokainen minuutti lisää vähentää henkiinjäämistoivoa noin 10 prosentilla ja lisäksi aivojen vammautumisriski kasvaa merkittävästi. Hoitotasoisen yksikön tavoite saavuttaa kohde on 12 minuuttia ja tällä hetkellä pelastuslaitos satsaa kevyisiin, hyvin koulutettuihin yksiköihin, joita koko alueella olisi 4 kappaletta. Tärkeänä erikseen hälytettävänä yksikkönä vaikeisiin tilanteisiin on Hki-Vantaan lentoasemalta hälytettävä Medi-Heli.

Ministeriössä pohditaan parhaillaan ensihoidon järjestämistä. Näyttää siltä, että alunperin Helsingin ja Vantaan luoma nykyinen malli on vahvoilla myös tulevaisuuden toimintamalliksi. Rahoituskysymykset ovat mietintämyssyssä, koska ensihoidosta on tullut laadun paranemisen myötä kalliimpaa.

Johtopäätöksiä:
6 minuutin ensivasteaikaa on arvosteltu, mutta henkilökohtaisesti pidän kiinni siitä. Meillä ei ole mitään järkeä tinkiä tuosta tasosta, ainoastaan pyrkiä siihen vielä paremmin, kun nyt onnistumme noin 70-prosenttisesti. Tarvitsemme Keravalla 2 nopeaan ensivasteeseen pystyvää yksikköä ainakin klo 6-24-välisenä aikana. Lisäksi Keravan tulee miettiä kevyen hoitotasoisen yksikön sijoittamista nykyisestä sijaintipaikastaan Järvenpäästä lähemmäksi Keravan keskustaa (jopa sellaisen yksikön perustaminen rakennettavalle Kerava-Tuusula-paloasemalle on perusteltua). Medi-Helin toiminta pitää turvata.

P.S. Vaikka teemana on ollut ensihoito, niin mainittakoon muusta pelastuksesta se, että ensivasteaikana 6 minuuttia on "höökillekin" (ensimmäisenä tulipaloihin syöksyvä sammutusyksikkö) hyvä tavoite Keravalla.

Nuoret

2008-09-28T04:50:00.000-07:00

Hyvää päivää,

Tulin juuri kesämökiltä Tammelasta ja mietimme siellä, mikä tekee nuorisolle pahan olon.

Peruspahaolo nuorisolla on ollut aina (myös minulla), kun se kuuluu tavanomaiseen kehittymiseen. Monia asioita pitää silloin myös kokeilla.

Keskittyisin nyt vain väkivaltaisuuden syntyyn, mitä olen Jokelan tapahtumien jälkeen joutunut pohdiskelemään. Luettelonomaisesti...
- perhe- ja sukuyhteisöjen hajoaminen - pohja katoaa
- ihmisten jakautuminen (polarisoituminen) kahteen kastiin: hyvin ja huonosti pärjäävät
- poikkeavien lasten syrjintä ja koulukiusaaminen
- tulosvastuun korostaminen ja epärehti kilpailu
- informaatiotulva, mistä kukaan ei ota selvää. Helppo valikoida kuitenkin väkivaltasivustoja.
- TV-ohjelmien jatkuva väkivalta kaikilla kanavilla
- ehkä tärkeimpänä lasten ja nuorten tarpeiden ja huolien kuuntelemisen laiminlyönti
- ...

Olen aikaisemmin kertonut mielipiteeni aseista ja voin kertoa senkin, että minulla on metsästystä varten aseenkantolupa haulikkoon ja kivääriin. Aseet ovat välttämättömiä osaavissa käsissä.

Nuorison pahan olon korjaaminen tarvitsee pitkän ajan ohjelmaa, minkä laatimisessa nuoret itse ovat mukana ja varmasti motivoituneina.

Samalla tarvitaan nyt rajoituksia esim. misantropoly-kerhoille.

Aseista

2008-09-24T14:27:00.000-07:00

Kauhajoen ja Jokelan traagiset tapahtumat ovat nostaneet aseet keskusteluun.

Asekantolupia on Suomessa myönnetty Suomessa (toisin kuin monissa muissa maissa) varsin tiukin perustein, joita ovat turvatoimet (kuten poliisitoimi ja muut turvatoimet), metsästys, ampumaharrastus, aseiden keräily (inaktivoidut aseet) ja jotkut erityistehtävät. Jokaisella on täytynyt olla perusteltu syy hankkia aseita.

Turvatoimiin toki tarvitaan erilaisia aseita. Vaikeita tehtäviä ei vain voi aina hoitaa ilman kättä pidempää välinettä. Tässä yhteydessä on tapahtunut turvatoimen laajuuteen suhteuttaen varsin vähän vahinkoja ja väärinarviointeja.

Metsästys on Suomessa laajaa, välttämätöntä ja taloudellisestikin merkittävää. Maaseudulla metsästys on myös paikoin merkittävä elinkeino. Vahinkoja sattuu, mutta toiminnan laajuuden huomioiden (noin puoli miljoonaa suomalaista toimii jollain tavalla metsästyksen piirissä) varsin vähän.

Ampumaharrastus on Suomessa myös laajaa ja toi Pekingistä kaksi mitalia ja oli siten menestynein urheilulajeistamme. Harrastuksen laajuus tuo kuitenkin epävarmuustekijän etenkin silloin, kun aseenkantolupa myönnetään heti harrastuksen alettua tai vain lyhyen harrastusuran jälkeen. Tässä on vakavan harkinnan paikka. Sekä Jokelan että Kauhajoen massamurhan tekijät hakivat aseenkantolupansa ampumaharrastuksen perusteella. Kuitenkin on muistettava se, että ampumaharrastuksen vakavilla harrastajilla ei ole kaikkialla Suomessa kunnollisia tiloja harrastukselleen. Varmasti moni haluaisikin säilöä aseensa valvottuihin tiloihin, kunhan sinne ei ole esim. sadan kilometrin ajomatkaa.

En malta olla esittämästä mielipidettäni Suomen talvisodasta, missä suuri uhka torjuttiin. Se vaati suomalaisilta nopeata ja valmiiksi rutinoitua aseenkäyttöä, missä erityisesti jo metsästystä harrastaneet olivat keskeisessä asemassa vastapuolta kokeneempina aseenkäyttäjinä.

Sarjatulta ampuviin aseisiin tulee jatkokäsittelyssä kiinnittää erityistä huomiota. Kannatettava on myös sisäasiainministerin suunnitelma kahden kansalaisluottamusta nauttivan ulkopuolisen henkilön suosituksesta saada aseenkantolupa.

Ase on vain väline ja sen väärinkäyttö kumpuaa monista yhteiskunnallisista ja henkilökohtaisista ongelmista, joihin edellisessä blogitekstissäni viittasin. Lisäksi on sellainen ongelma, että Suomessa saattaa olla ja meille saatetaan tuoda laittomia aseita.

Kauhajoki

2008-09-23T11:47:00.000-07:00

On surun päivä.

Keinoja ongelmien tunnistamiseksi ja hoitamiseksi etsitään eri tahoilla ja tasoilla.

Oman näkemykseni mukaan maailmassa on ollut jo koko talouden nousukauden käynnissä monia prosesseja, jotka yhteensä johtavat tällaisiin hirmutekoihin:

- taloudellinen eriarvoisuus on nousukauden aikana päässyt vain lisääntymään
- taloudellisia arvoja korostetaan entistä enemmän
- maailmalla käydään jatkuvasti julmailmeisiä sotia, jotka tulevat silmille ajantasaisesti
- väkivaltaviihteen määrä on lisääntynyt esim. television kaikilla kanavilla
- julkisuudesta on tullut tavoiteltavaa keinolla millä hyvänsä
- yhteisöllisyys ontuu
- yhä useampi nuori ihminen jää elämässään yksin
- informaatiotulva ahdistaa
- jne...

Samalla:

- henkiset arvot ja perheet ovat koetuksella
- mallit ongelmien ratkaisemiseksi ovat kieroutuneet ja/tai suoraviivaistuneet
- numeraalista menestystä ja tehokkuutta arvostetaan
- ennaltaehkäisevän työn osuutta on vähemmän korjaavan työn sijasta
- koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on monin paikoin rapautunut
- palkkausjärjestelmät eivät suosi ennaltaehkäisevää työtä
- jne...

Olen kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen. Näyttää vain valitettavasti siltä, että tie on kivinen ja käy kantapään kautta oppien.

Surunvalittelut Kauhajoen uhreille ja Heidän läheisilleen.

Keravan terveydenhuolto

2008-09-22T12:37:00.001-07:00

Hei,

Keravan terveydenhuolto toimii selvästi valtakunnallisesti katsoen keskimääräistä paremmalla tasolla. Tästä on annettava suurin kiitos pitkään terveyskeskuksen toimissa pysytelleille työntekijöille: lääkäreille, hoitohenkilökunnalle ja muille terveyskeskuksen työntekijöille. Terveyskeskuksen johto on vakiintunut ja siitä kiitos osaavalle terveydenhuollon johtajalle. Eräs yksittäinen menestyksemme syy on rakentamamme uudisosan (osasto 3) pitäminen omissa käsissämme, mikä antaa mahdollisuuden vuokrata hoitopaikkoja ja antaa mahdollisuuden myös joustavuuteen omien keravalaisten potilaittemme hoidossa.

Haasteita on jatkossa useita:
- liian monta hoitohenkilökunnan (erityisesti lääkärin virkaa) on tyhjillään. Rekrytointiin on satsattava ja kiinnostusta voimme lisätä monin eri keinoin. Onnistuessamme voimme vähentää harmillisia hoitoviiveitä.
- erikoissairaanhoidon kanssa on kehitettävä jatkuvasti yhteistyötä, mikä parantaa sen yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Tätähän edellyttää uunituore terveydenhuoltolakikin, joka saanee vahvistuksensa piakkoin eduskunnassa. Kerava on ollut positiivinen erilaisissa yhteistyösuunnitelmissa, mutta ne vaativat jatkuvaa hiomista.
- ostopalvelut ovat välttämättömiä, mutta niissä pitää olla järkeä: ei ylisuuria palkkioita eikä tyytymistä "rusinat pullasta"-järjestelmiin.
- ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa pitää kohottaa, sillä meillä ei ole varaa erilaisten neuvolatoimintojemme ja kouluterveydenhuollon rapautumiseen.
- erikseen on mainittava mielenterveystyö ja nuorisopsykiatria, joille riittää asiakkaita. Jonot vain ovat sietämättömän pitkät.
- julkisen sektorin ja yksityissektorin yhteistyötä on hyödyllistä lisätä ja monipuolistaa..
- esitin vain osan ns. kuumista asioista, joihin allekirjoittaneella on kehittämisajatuksia. Monia muitakin alueita on, mutta nyt painaa päälle huominen työpäivä...

AVAUS

2008-09-21T08:39:00.000-07:00

Hyvää sunnuntai-iltaa! Avasin tänään blogini, koska halusin ajatuksiani esille. Lääkärinä olen erityisen kiinnostunut terveydenhuollosta ja sen kehittämisestä. Olen kuitenkin jo vuodesta 1981 työskennellyt sosiaalilääketieteen alalla kansaneläkelaitoksen palkkalistalla. Liikunta ja urheilu on aina ollut lähellä sydäntäni, kun harrastan urheilulääketiedettä edelleen aktiivisesti. Sekä nuorten että ikäihmisten liikunnan kehittäminen on tärkeää unohtamatta huippu-urheilua ja sen saavutusten innostavaa vaikutusta maallemme. Olen itse opiskellut/opiskelen edelleen ja sen kautta tutustunut koulunkäyntiin ja opiskeluun sekä niissä oleviin ongelma-asioihin. Maamme omailmeinen luonto ja kulttuuri ovat minulle tärkeitä.

Tämän avauksen jälkeen siirryn konkreettisten kysymysten käsittelyyn.